Lukijalta: Mitä vinjettimaksulla voidaan ratkaista ja mikä jää ratkaisematta?
Santeri Lampi kirjoittaa hallituksen vinjettimaksulupauksesta 7.11.2026 julkaistussa jutussa, jossa kansanedustaja Vesa Kallio arvostelee valmistelun pysähtymistä. Lupauksen toteutuminen on tärkeä kysymys. Samalla on syytä täsmentää, mitä vinjettimaksulla voidaan ratkaista ja mikä jää ratkaisematta.
Aikaperusteisen tienkäyttömaksun tarkoituksena olisi saada myös ulkomainen raskas maantieliikenne osallistumaan suomalaisen tieverkon kustannuksiin ja tasata kilpailuasetelmaa. Hallitusohjelmaan kirjattiin vinjettimaksu ja sille 15 miljoonan euron verotuottoarvio.
Maksu ei kuitenkaan itsessään takaa, että tuotto käytetään teiden kunnossapitoon tai että kuljetusyritysten kokonaiskustannukset alenevat. Hallitusohjelmassa ei myöskään täsmennetty maksun käytännön toteutustapaa.
Vinjettimaksu käsittelee siis tieverkon kustannusten jakamista. Se ei yksin muuta sitä, miten tavaraliikenne Suomessa järjestetään.
Suomelle ja Suomen vientiteollisuudelle olisi edullisempaa vähentää raskaan maantieliikenne volyymia siirtämällä sitä joko pelkkään sisävesiliikenteeseen ja/tai suoralaivauksiin Järvi-Suomesta Eurooppaan.
Ongelmien perussyynä on liikennejärjestelmämme rakenne, jossa liikennemuotoja suunnitellaan ja rahoitetaan erillishankkeilla eikä investointien vaikutuksia seurata suhteessa EU-tavaraliikenteen siirtotavoitteisiin.
EU:n vuoden 2011 liikennepolitiikassa tavoitteeksi asetettiin siirtää yli 300 kilometrin maantiekuljetuksista 30 prosenttia raiteille tai vesille vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Sisävesiliikenteen kohdalla tarkastelu on käytännössä rajautunut kausiluonteiseen Saimaan kanavan liikenteeseen ja noin 80-metrisiin aluksiin.
VTT:n raportissa 37/73/2009 käsiteltiin myös ympärivuotisen sisävesiliikenteen mahdollisuuksia ja suurempaan, yli 110-metriseen alusratkaisuun perustuvaa vaihtoehtoa.
Tätä vaihtoehtoa ei ole otettu mukaan TEN-T-verkkoa ja multimodaalista liikennettä koskevaan suunnitteluun ja vaikutusarviointiin siten, että sen mahdollisuuksia olisi voitu verrata tie- ja raideliikenteeseen.
Kun vaihtoehtoiset kuljetusketjut jäävät arvioimatta, maantiekuljetuksiin nojaava järjestelmä jatkuu ja sen rahoitusta lisätään ilman vertailua muihin ratkaisuihin.
Vinjettimaksusta keskusteltaessa olisi siksi tärkeää kysyä myös, miksi EU liikennemuotosiirtotavoitteita ei ole viety Suomessa käytännön suunnitteluun ja investointipäätöksiin.
Veikko Hintsanen
merikapteeni, EMLog
Suomen Sisävesiliitto ry
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/