Lukijalta: Miksi ydinenergialain rajoitukset suojaavat paremmin kuin ydinsota
Kuka meistä kykenisi tappamaan satoja tuhansia ihmisiä – lapsia ja aikuisia – suoraa väkivaltaa käyttäen? Valitettavasti tämä on mahdollista yhdellä napin painalluksella!
Elokuussa 1945 kaksi ydinpommia surmasi 200 000 ihmistä – osan heti ja loput vielä vuosien päästä. Uhrit olivat raakaa hyökkäyssotaa käyneen valtion asukkaita, ja tuhon aiheutti rauhaa ja demokratiaa puolustanut suurvalta. Puolustaako kyseinen suurvalta enää demokratiaa?
Hiroshiman ja Nagasakin tuhonneet ydinpommit olivat kauhistuttavia. Nykyiset “taktiset” ydinaseet ovat todellisuudessa tehokkaampia kuin Hiroshiman ja Nagasakin pommit yhteensä.
Maailma on muuttunut 80 vuodessa – me ihmiset emme. Edelleen poljetaan ihmisoikeuksia, kansoja johtavat julmat itsevaltiaat eikä hyökkäyskäskyjä kyseenalaisteta. Jos ihminen kykeni 80 vuotta sitten tuhoamaan kokonaisia kaupunkeja asukkaineen, niin se mahdollisuus on edelleen olemassa.
Ydinaseiden vaarallisuutta ei edelleenkään ymmärretä riittävästi, vaikka niiden uhka on koko ajan lisääntynyt.
Jo alueellinen ydinsota, jossa käytettäisiin ”vain” 250 ydinräjähdettä (alle kaksi prosenttia nykyisistä arsenaaleista), tappaisi välittömästi miljoonia ihmisiä ja nostaisi ilmakehään pölyä ja nokea, jonka seurauksena tulisi ydintalvi.
Ruoantuotanto romahtaisi koko pohjoisella pallonpuoliskolla – Suomessa ei voisi viljellä mitään. Ydintalven seurauksena jopa kahta miljardia ihmistä uhkaisi nälkäkuolema parin vuoden sisällä, ja ympäristötuho olisi valtava. Koko inhimillinen sivilisaatio romahtaisi.
Ydinaseet luovat valheellisen turvallisuudentunteen, koska läheltä piti -tilanteista vaietaan. Esimerkiksi vuonna 1980 USA:n varoitusjärjestelmä hälytti Neuvostoliiton hyökänneen 1 400:lla mannertenvälisellä ohjuksella.
Tähän asti meillä on ollut onnea, koska valehälytyksiin ei olla reagoitu todellisilla vastaiskuilla. Voimmeko enää tulevaisuudessa luottaa siihen, että tekoälypohjainen varoitusjärjestelmä epäröisi, kuten maailman pelastanut upseeri teki?
Ydinsodan todennäköisyyttä arvioivat tuomiopäivän kellon viisarit ovat lähempänä puolta yötä kuin kertaakaan aiemmin. Edes kylmän sodan aikana uhka ei ollut näin suuri!
Uhista huolimatta ydinenergialakia ollaan muuttamassa. Pelotteen kuvitellaan luovan turvaa, vaikka asevarainen turvallisuus johtaa vain jatkuvaan pelkoon ja täystuhon uhkaan.
Ydinaseeton maailma ei synny hetkessä. Siihen tarvitaan rohkeutta sekä monenlaisia poliittisesti vaikeita ratkaisuja. Vastuu on meidän – jatkuva täystuhon uhka on rakennettu poliittisesti, ja se voidaan myös purkaa yhteiskunnallisen toiminnan kautta.
Esimerkiksi kylmän sodan aikana rauhanliikkeitä pidettiin usein haihattelijoina ja Kremlin pussiin pelaajina. Kuitenkin ne ylittivät kylmän sodan aikana olleet blokkien rajat ja loivat pohjan vuoden 1989 käänteeseen.
Sitoutuminen ydinaserajoituksiin ei poissulje kansallista turvallisuutta, vaan vahvistaa sitä tukemalla työtä ydinaseettoman maailman eteen.
Aleksi Niemi, Raija Purkunen, Lauri Snellman
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/