Lukijalta: Kaupunkisuunnittelun on mahdollistettava luontosuhteen synty
Jos luontosuhde ei synny lapsuudessa, sitä ei voi myöhemmin päälle liimata.
Maailma kaupungistuu kovaa vauhtia, ja tämä megatrendi tunnetaan myös täällä Pohjolassa. Turku on eräs Suomen harvoista kasvukeskuksista – ja Turku kaavoittaa ja rakentaa.
Kasvu on harvinaista siksi, että syntyvyys on pudonnut historiallisen alas. Lapsia kasvaa siis kaupungeissakin vähemmän kuin koskaan. Siksi onkin äärimmäisen olennaista, millaisissa kaupungeissa he kasvavat.
Luontosuhde kehittyy lapsuudessa. Omatoiminen, ikätasoinen ja toistuva luontoon pääseminen ja siellä tapahtuva vapaa leikki ovat edellytys luontosuhteen kehittymiselle. Se on edellytys myös monelle muulle asialle, kuten vaikkapa fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille.
Luontokontakti tutkitusti parantaa ihmisen hyvinvointia. Kehittyvälle lapselle asia on vielä merkittävämpi. Hyvinvointi on edullista, pahoinvointi on kallista.
Jos luontosuhdetta ei lapsuudessa synny, sitä ei jälkikäteen voi päälle liimata. Millainen sukupolvi kasvaa kaupungistuvassa Suomessa, Euroopassa tai maailmassa? Onko heillä henkilökohtainen käsitys luonnon merkityksellisyydestä, tunneside elävään luontoon?
Onko heidän lapsuutensa kehys ollut lähimetsä vai lähiostari? Mitä he arvostavat ja mitä he valitsevat aikuisina, kun ilmastonmuutoksen ja lajikadon riivaama maailma odottaa oikeita päätöksiä? Meidän, luonnossa kasvaneittenkin, on usein vaikea valita oikein.
Turkua on kaavoitettava lapset edellä. Kaikessa on huomioitava lapsivaikutukset ja tarkasteltava lasten ja nuorten ikätasoista luontoon pääsyä ennen mitään muuta pääkriteeriä. Samalla rakennetaan vehreää, väljää ja tulevaisuuteen katsovaa kaupunkia kaikille ikäryhmille.
Tiivistäminen, umpeenrakentaminen ja betonointi on aikuisten päätös – ja vaarallinen sellainen. Lähimetsä on lapsen oikeus.
Myös raitiotien puolustajien on hyvä tunnustaa, mitä raitiotie merkitsee reitinvarsien lähiluonnolle ja asumistiheydelle – radanvarsien kiinteistömaan arvo nousee rajusti satojen metrien säteellä ja maa-alueet umpeenrakennetaan ennemmin tai myöhemmin.
Millaista lapsuutta näin rakentuvassa kaupungissa eletään? Syntyykö luontosuhdetta betonierämaassa? Syntyykö hyvinvointia?
Turku tavoittelee hiilineutraaliutta ja pyrkii monin tavoin toimimaan edelläkävijänä ympäristöasioissa. Tärkein tulevaisuuden ympäristötekijä on kuitenkin lapsi. Turkua on rakennettava tämä totuus tunnustaen – lähimetsistämme ja lapsistamme huolehtien.
Perttu Helin
pormestariehdokas (kesk.)
Turku
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/