Läntinen infratarve
Länsi-Suomen teollisten investointien ja liikenneväylien näkymiä avasi (TS 7.6.2023) Destian laatima tulevaisuuskatsaus, jonka liikenneväyliä suunnitteleva ja rakentava Destia teki yhdessä Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Rauman ja Turun kauppakamarien kanssa.
Länsirannikolle on tulossa 40 miljardin euron edestä investointeja tulevina vuosina. Länsirannikon teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto oli 50 miljardia euroa vuonna 2021. Yksistään tuulivoimainvestointien summaksi arvioidaan 19,5 miljardia euroa.
Se vaatii kovia panostuksia erityisesti liikenneväyliin.
Lainauksia Osmo Soininvaaran pamfletista Kaupunkien voitto: Mielenkiintoisempi politiikkavaihtoehto olisi rajata kasvualue (-kolmio) laajemmaksi ja liittää siihen Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Jotta nämä saataisiin toimimaan sveitsiläisten kaupunkien tapaan yhtenä kaupunkina, tarvittaisiin paljon raideliikenteeseen painottuvia infrastruktuuri-investointeja. Päämääränä olisi kolmion pendelöintialueet, jotka toimivat tavallaan yhtenä kaupunkina. Tällaiseen nauhakaupunkiin kuuluvaan pikkukaupunkiin on turvallista muuttaa. Vaikka työpaikka menisi alta eikä kotikaupungista vastaavaa saisi, jostain nauhan varrelta sellaisen todennäköisesti saisi. Tarvitaan vain pikajunan lisäksi koko yhteysväliä ajava paikallisjuna.
Tulevan hallituksen on otettava vakavasti huomioon Länsi-Suomen kauppakamarien esittämä ja uutisissa viikoittain toistuva tuulivoima- ja vetytalouskehityskuva ja kuva talous- ja geopoliittisen tilanteen muutoksista.
Teollisten investointien jo tapahtunut kehitys ja energiatalouden kehityksen tuloksena syntyvät mahdollisuudet sekä Itä-Suomen liikenneympäristön muutokset korostavat läntisen liikenneinfran kehittämistarvetta.
Satamat, raideyhteydet myös itä-länsisuunnassa ja lisäksi lentoliikenne ovat ratkaisevassa asemassa, jotta kaikki mahdollisuudet voivat myös muuttua todeksi.
Tunnin juna toteuttaisi Soininvaaran ajatukset vain Helsingin ja Lohjan välille. Rata on rakennettava Varsinais-Suomen maakuntarajalta Saloon moottoritien pohjoispuolelle, jolla saadaan asema Suomusjärven taajamaan ja mahdollisuus koko yhteysväliä ajavalle paikallisjunaliikenteelle.
Siinä muodostuu noin 20 km välein taajamapysäkkien sivuraiteista kohtaamis- ja ohituspaikkojen ketju, joka mahdollistaa eritahtisen junaliikenteen pääosin yksiraiteisella radalla ja toteutuu Soininvaaran kuvaama kasvukäytävä.
Jos tavoitenopeus lasketaan 300:sta 200 km/h, Espoo-Salon osuuden ajoaika pitenee vain 5 minuuttia.
Kalliista kaksoisraidesuurnopeusradasta luopumalla rakennetaan länsirataa Uudestakaupungista pitkälle pohjoiseen toteuttamaan kauppakamarien osoittamaa tarvetta.
Ismo Saari
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.