Etätyö tarvitsee pelisäännöt
Siinä missä perinteinen työelämä on järjestelty sopimuksilla ja säännöksillä, on ne saatettava koskemaan myös etätyötä.
Euroopassa työnantajia ja työntekijöitä koskevia pelisääntöjä on otettu käyttöön. Useat niistä koskevat työntekijän velvollisuutta ottaa vastaan viestejä tai tehtäviä varsinaisen työajan ulkopuolella.
Portugalissa, Ranskassa ja Italiassa rajoitetaan työntekijän velvoitetta ylimääräisiin töihin ja mikäli näin tapahtuu, työnantajalle voidaan määrätä sakkoja. Myös saksalaisen autonvalmistaja Volkswagenin etätyöläisten ei tarvitse ottaa vastaan viestejä iltakuuden ja aamuseitsemän välisenä aikana.
Myös meillä ammattiliitot ovat vaatineet etätyön ehtojen ottamista mukaan tes-pöytiin.
Tähän on olemassa useitakin syitä. Keskeisiä kysymyksiä ovat kustannusten tasapuolinen jako työtekijän ja työnantajan välillä sekä työturvallisuutta koskevat kysymykset.
Etätyöhön siirtyminen merkitsee kustannussäästöjä. Työtilojen tarve on vähentynyt. Tämä tuo kustannussäästöjä vuokrissa, sähkössä, siivouksessa ja mahdollisissa yhtiön järjestämissä ruokapalveluissa.
Uusi tilanne johtaa siihen, että työtilat joudutaan suunnittelemaan uuteen käytäntöön sopiviksi.
Tämä koskee sekä työnantajaa että kotona työtä tekevää työntekijää. Vaikutukset heijastujat kaupunkisuunniteluun ja liikennejärjestelyihin.
Sopimuksella on myös määriteltävä, onko työnantaja velvollinen hankkimaan etätyön mahdollistavat laitteet ja kalusteet etätyöpaikkaan. Sama koskee kotona tehdyn työn aiheuttamaa sähkölaitteiden virrankulutusta tai vastaavia paikallisia kustannuksia.
Suurimmat ongelmat aiheuttavat kuitenkin itse etätyön tekemiseen soveltuvat teknologiat ja järjestelmät sekä niiden yhteensovittaminen.
Sama koskee alueellisia eroja sopivien nettiverkostojen saatavuudessa. Meillä Suomessakin useita alueilta puuttuvat nopeat kaapeli- tai mobiiliverkot.
Tämän tulisi olla EU:n tärkeimpiä tehtäviä ja yhteisesti päätetyn rahoituspaketin varoilla mahdollistettavissa.
Koska suuret tietojärjestelmien toimittajat hallitsevat tietotyötä, olisi niiden vastuulla yhteensovittaa etätyössä käytettäviä laitteita ja ohjelmia.
Tähän voidaan vaikuttaa EU:n omalla lainsäädännöllä ja yhteistyöllä laite- ja ohjelmistoyritysten kanssa.
Etätyön tekeminen tuo myös ongelmia. Yksin puurtaminen aiheuttaa pahimmillaan henkistä stressiä ja tarpeellisen ohjauksen puute vain lisää sitä.
Myös työn ja vapaa-ajan yhteen sovittaminen kotiympäristössä voi tuottaa ongelmia. Kaikilla ei ole työhön tarvittavaa itseohjautuvuutta ja työn kokonaisvaltaista hallintaa. Koulutuksella ja oikealla esimiestyöskentelyllä niihin voidaan vaikuttaa.
Viimeisenä eikä vähäisempänä on tarkasteltavan etätyön ajankäyttöä, tuottavuutta ja palkitsemisjärjestelmää.
Olisiko se yksi keino vapautua kiinteästä työajasta tai mahdollistaa osatyöntekeminen? Työnarkomaaneille olisi tarjottava mahdollisuus ylimääräisiin työsuorituksiin bonusta vastaan.
Paavo Kajander
Pori