Arvioita kykypuolueesta
Kokoomusta pidetään vieläkin talousosaajana. Viimeisen yli 15 vuoden perusteella tätä voi ihmetellä.
Moni mustaa vielä Jyrki Kataisen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla pääsi pääministeriksi. Katianne ei ymmärtänyt työmarkkinamaailman raadollista vahvemman oikeuteen perustuvaa mekanismia. Liittokohtaisella sopimuskierroksella se vei Suomen kilpailukyvyn, juuri finanssikriisin alla.
”Fantastinen” yliopistouudistus teki tutkijoista aktiivisia rahoituksen hakijoita varsinaisen työnsä kustannuksella ja seuraus on nähty. Perustutkimus maksaa viulut.
Varsinainen idea oli myydä Fortumin jakeluverkot ja saatiin Caruna. Kun hallitus ei antanut lupaa uuden ydinvoimayksikön rakentamiseen Loviisaan, saatiin investoinnit Siperiaan ja Uniperiin.
Marinin hallitus sai aikaan sote-uudistusta koskevan lain, jolla piti saada perusterveyden hoito sujuvaksi ja varmistaa nopea hoitoon pääsy. Nyt sitä syytetään toimimattomaksi ja kalliiksi ja tehdään säästöpäätöksiä, joilla estetään koko uudistuksen tavoitteiden toteutuminen.
Myös hyvinvointialueiden johto on laajalti samalla linjalla ja esittää suljettavaksi sote-asemia ja -pisteitä, jolloin se ratkaiseva hoitoon pääsy hidastuu, vaikeutuu ja sairaudet saavat edetä, kunnes tullaan ambulanssilla tai Kela-taksilla päivystykseen.
Samalla lisätään satoja miljoonia yksityisten lääkäriasemakäyntien Kela-korvauksiin.
Soteasemien ja päivystyssairaaloiden sulkemisia perustellaan henkilöstön tehokkaammalla käytöllä, vaikka kokemus osoittaa, että moni vaihtaa työnantajaa tai alaa.
Kun otetaan huomioon kasvavat ambulanssi- ja Kela-taksikuljetukset (sama veronmaksaja maksaa), lopputuloksena on kustannusten nousu eikä säästö.
Voittajia ovat yksityiset lääkäriasemat, jotka ovat jo korottaneet hintojaankin.
Yhtä aiheettomasti kokoomusta pidetään myös turvallisuuspuolueena. Vaikka Itä-Suomen asema ja merkitys laajasti ymmärretään sekä turvallisuus- että talousnäkökulmasta, kokoomusjohtoinen hallitus ei tee mitään edes liikenneympäristön varmistamiseksi.
Kun kaikki Itä-Suomen tuotannon tarvitsema raideliikenne nyt suuntautuu Suomenlahden satamiin, tarvitaan välttämättä myös itä–länsisuuntainen yhteys länsirannikon satamiin myös huoltovarmuuden ym. turvallisuusnäkökohtien vuoksi.
Tämän sijaan hallitus on tekemässä kallista kaksoisraidetta (600 milj.) Kupittaan ja Salon välille, vaikka tarvittava kapasiteetti kasvuvaroineen saavutettaisiin tekemällä tarvittavat kaksi oikaisua yksirataisena pikajunille lähijunien ajaessa vanhaa rataa asemille, sekä taajamiin sivuraiteelle pysäkit kohtaamis- ja ohituspaikoiksi.
Tällä ratkaisulla pikajuna ajaa välin samassa ajassa kuin kaksoisraiteellakin, mutta näin saadaan lisäksi lähijunaliikenteellä ja taajamien junapysäkkien ketjulla vireä kasvukäytävä noin kolmanneksen hinnalla sekä investoinnista kannattava, taloutta kasvattava.
Pysäkki sivuraiteella maksaa n. 300 000 euroa, mutta kaksoisraiteen moninkertaisesti. Esim. Turku–Toijala-väli 1,7–2,6 milj. € /asema.
Ikävä vaikutelma lopputulemasta: Hanke aiotaan rahoittaa myymällä Nestettä ja muita valtionyhtiöitä. Nythän on mainio aika sen toteuttamiseen, kun nämä ovat halpoja ostaa. Mikä mahdollisuus intressiryhmälle ostaa halvalla!
Ismo Saari
Salo
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/