Ajatusten askellusta
Askeleita mitataan ja arvioidaan monella tavalla. Arkiaskeleita olisi jokaisen lisättävä jo oman terveyden näkökulmasta, mutta monessa suorittavassa ja konkreettisia tuloksia tuttavassa työssä saattaa askelsuositukset ylittyä päivittäin.
Menneen ajan ihanteellisessa lausahduksessa, että talo on eläväinen, kun aitanpolulla askeltaa ehtoinen emäntä. Nuo entisajan maalaisnaiset askelsivat sinne, tänne, kaivolle vettä noutamaan tai aitasta eineksen aihioita, navettaan lehmikarjaa ja muita eläimiä hoitamaan.
Usein vielä monenlaista arkiaskaretta perheen pyöritystä, pyykkirannan avannon avaamista talvisin sekä lämmityspuiden hakemista jne.
Kehitys on kehittynyt ja arkemme helpottunut, mutta nykyajan ehtoiset emännät ovat monitaitureita ja hallitsevat monet byrokraattiset elinkeinonharjoittamiseen vaadittavat tietokaavakkeet tietokoneen askelpalautinta näppäillen.
Moni työ on nykyäänkin tehtävä konkreettisesti ja onneksi on vielä taitoa ja tahtoa niillä, jotka osaavat ja haluavat tehdä näitä todellisuutta ylläpitäviä töitä.
Monissa firmoissa ja laitoksissa huomataan vasta, kun nuo työt on jäänyt jostain syystä tekemättä. Auraamaton tie, tyhjentämättömät roskikset tai täydentämätön kaupan hylly saavat aikaan jostain syystä aikaan jopa someraivoa, koska juuri minun arkista askellusta tai pyöräni pyöritystä haittaa kummasti tuo tekemätön työ. Toistemme askeleet vaikuttavat suuresti omiin askeliimme ja ajatuksiimme.
Valtamedian uutisissa on lähiaikoina pyörinyt taitavasti puita työstävä Ponsse-metsäkone taustakuvana metsäkritiikille, vaikka nuo pyörivät pöllit kuvaavat oikeastaan reipasta arkityötä ja osaamisen askeleita hyödyntää, raivata uutta kasvutilaa uusiutuvalle metsälle. Suomi elää metsästä ja maalla saadaan asua ja toimia metsässä, on osattu jo vuosisatoja.
Digiloikka nopeutettuine askelineen jo kompuroi, digitaaliselle henkilökortille on otettu aikalisä. Miksi sitten pitääkin digitalisaatiossa ottaa loikkia, askelmerkit ensin kohdalleen ja askeltajien askelmitta ei ole kaikilla sama.
Tasa-arvon askeleita, hyvinvoinnin askeleita, raharappusia tai liiallisuuksien liukuportaita on monenlaisia.
Tasa-arvoa naisten kenkäkulttuuriin julkisissa esiintymisissä on suuresti edistänyt Amerikan varapresidentti Kamala Harrisin esiintyminen reiluissa lenkkareissa.
Turhamaisuuden tuhkimoiden lasipiikkaritkin voi ja saa rikkoa, rikkovathan uranaiset lasikattoja päämäärätietoisuuksineen.
Taidehistoriassa vaikuttavia askelia on kuvattu kautta aikojen. 1900-luvun alussa Hugo Simberg maalasi teoksen Haavoittunut enkeli. Kaksi vakavailmeistä työläispoikaa kantaa verkkaisin askelin paareilla kyyhöttävää siipirikkoa, jolla on valkoinen side silmillä.
Liikkeen suunta on vasemmalle siis menneisyyteen kuten taidehistoriassa se suunta tulkitaan. Reilussa sadassa vuodessa tuon maalauksen ilmaisuvoima ei ole haalistunut.
Toisaalta raskaammat ja murheellisemmat askeleet on kuvannut taiteilija Ilja Repin teoksessaan Volgan lautturit 1870-luvulla. Yksi lauttureista on suoristanut kehonsa ja ikään kuin vaihtanut askelrytmiään alistumisesta toiveikkuuden kipinään. Teoksen puhuttelevuus korostuu tänä päivänä, kun tiedostaa, että Repin syntyi Ukrainassa, Harkovassa, joka on uutisissakin tuttu, surullinen taistelutanner.
Rauhan askelia tarvittaisiin nyt ja tyyli on vapaa, kun vain lopputulos on oikeudenmukainen rauha.
Historiassa Napoleonin sotien sekoittama Eurooppa yritettiin vakauttaa Wienissä 1814–15 tanssivan kongressin myötä. Tulokset ja saavutukset löytyvät historian kirjoista.
Ihmiskunnalle historialliset askeleet otettiin kuussa reilut 50 vuotta sitten ja astronautti Neil Armstrongin lausumat sanat ovat kuolemattomat, Tämä on yksi pieni askel ihmiselle, suuri loikka ihmiskunnalle.
Lähestyvät vaalit ehdokkaineen lupaavat edistysaskeleita sinne, tänne ja tuonne. Jopa askelia taaksepäin on väläytelty mm. peruskouluasioissa. On reilua osata ottaa askelia myös taaksepäin, silloin varsinkin kun ne havaitaan kantapäänkautta-opin myötä oikeiksi vaihtoehdoiksi.
Lumisella maalishangella risteilee monenlaisia luontohahmojen askelmerkkejä ja askelia. Ristiin rastiin pupuliinien hankipojat temmeltävät peltoaukeimmilla, kettu on laahustanut umpihangen poikki vinkuraviivaisesti, varis on koristanut siipipiirroillaan varvasaskeleensa sommitelman.
Askel on mainio menemisen mitta ja runojakin voi sillä rimmata. Ajatuksetkin kannattaa rytmittää askeleiksi, silloin voi välillä pysähtyä miettimään suuntaa ja tarkoitusta. Naisurheilumme on ainakin saanut askelluksensa eurooppalaisittain aivan mestaruustasolle.
Aune Linnimäki
taidehistorioitsija
Rantasalmi
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.