Väestöllisiä näkymiä ja visioita
Tutkin hiljattain Tilastokeskuksen väestöennustetta vuodelle 2040. Ennusteessa pisti silmään maakuntakeskusten toisistaan eriävät ennusteet.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Vaasan ja Joensuun asukasmäärä säilyy ennallaan. Ennusteen mukaan Lappeenrannan, Lahden, Porin ja Kokkolan väkiluvun ennakoidaan pienenevän. Jo nyt maakuntakeskuksista väkiluku pienenee Kouvolassa, Mikkelissä ja Kajaanissa.
Vastaavasti Seinäjoen ja Rovaniemen ennustetaan kasvavan. Ennusteen mukaan Seinäjoen väkiluvun ennakoidaan olevan 68 965 ja Rovaniemen 67 274 ihmistä.
Kuopion asukasmäärän ennustetaan kasvavan noin 5 000 asukkaalla, ollen 125 898 asukasta vuonna 2040.
Kuopio on ainoa kasvava itäisen Suomen maakuntakeskus. Tarve Itä-Suomen erilliselle tukemiselle on nähtävissä talouden lisäksi myös alueen väestöennusteen näkökulmasta.
Kuopion väestöennuste pitää kaupungin entistä harvempien väkiluvultaan kasvavien alueiden ja maakuntakeskusten joukossa.
Maan sisäiset muuttoliikkeet pitävät myös sisällään kiinnostavia kehityskulkuja.
Esimerkiksi Etelä-Savon maakuntaan muutti 674 35–64-vuotiasta henkilöä vuosina 2010–2018, ja samaan aikaan Etelä-Savoon muutti peräti 760 henkilöä Uudeltamaalta.
Varsinais-Suomen ja Päijät-Hämeen tilanne oli samankaltainen: Varsinais-Suomi sai muuttovoittoa yhteensä 1 371 henkilöä, josta Uudenmaalta tuli 855 henkilöä. Päijät-Häme sai kokonaismuuttovoittoa yhteensä 1 288 henkilöä, ja Uudeltamaalta Päijät-Hämeeseen muutti peräti 1 311 henkilöä.
Kannattaisi miettiä enemmän eritoten nuorten aikuisten elämiseen liittyviä tarpeita.
Koulutus on aluepolitiikan supervoima. Vaikka korkeakoulutusta on mahdollista saada ympäri Suomen, nuorista aikuisista muuttovoittoa sai vain kolme maakuntaa 2010-luvulla: Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.
Uudenmaan muuttovoitot olivat omaa luokkaansa, sillä maakunta sai nuorista aikuisista muuttovoittoa yhteensä noin 26 000 henkilöä vuosina 2010–2018.
Sitran ennusteen mukaan yliopistojen uusien opiskelijoiden määrien ennakoidaan laskevan merkittävästi 2030-luvulla. Sitran peruste ennusteelle löytyy 2010-luvun alhaisesta syntyvyydestä.
Tilastokeskuksen ja Sitran väestöennusteisiin voi suhtautua toki ennusteina, mutta samalla voi kysyä, mitä voimme tehdä välttääkseen väestöennusteen toteutumisen?
Miksi ennusteen valossa Seinäjoki ja Rovaniemi kasvavat, Joensuun ja Vaasan asukasmäärät säilyvät lähes ennallaan, mutta Lappeenrannan ja Lahden väestöennuste on ennustettu laskevan?
Jotta useampi kaupunki pysyisi väestöllisesti kasvun uralla, kannattaisi miettiä enemmän eritoten nuorten aikuisten elämiseen liittyviä tarpeita.
Mietin esimerkiksi hiljattain mikä olisi hyvä, maisemaltaan kaunis ja käytännöllisin julkinen tila missä tehdä etätöitä.
