Työttömät haluavat töihin

Maan hallituksella näyttää olevan vahva usko siihen, että Suomi saadaan nousuun työttömyysturvaa heikentämällä.

Viimeksi tämän viikon maanantaina oikeus- ja työministeri Jari Lindström esitteli taas liudan uusia tiukennuksia työttömyysturvaan entisten lisäksi.

Hallitus on halunnut muun muassa pidentää työttömän karenssiaikoja, heikentää ammattitaitosuojaa ja tiukentaa työn vastaanottovelvollisuutta. Vireillä on myös työnäytekokeilu, joka käytännössä tarkoittaisi palkattoman työn lisäämistä varsinaisten työpaikkojen sijaan

On vaikea uskoa, että työttömien asemaa heikentämällä Suomen talous ja työllisyys saataisiin paremmalle uralle.

Hallituksella tuntuu olevan ymmärrys, että työttömäksi joutunut ihminen saisi työttömyysturvan kuin Manu illallisen.

Niinhän ei ole, vaan jo nyt Suomessa työttömyysturvan saamiselle on hyvin tiukat kriteerit. Pitää muun muassa olla aktiivinen työnhakija eikä yleensä työstä voi kieltäytyä ilman turvan menettämistä.

Ministerit voisivat miettiä, onko todellakin niin, ettei 400 000 vailla työtä olevaa ihmistä hakisi aktiivisesti työtä. Suureen joukkoon mahtuu monenlaista, mutta kyllä työttömät haluavat päästä uudelleen töihin.

Jatkuvastihan me kuulemme ja luemme tarinoita, joissa työtön on lähettänyt jopa satoja työhakemuksia ilman tulosta. Se on työttömän arkea eikä se, että hän piileskelisi jossain nurkassa työtä paossa.

Työllä kun pitää olla myös kysyntää – pelkkä tarjonta ei riitä.

Ongelmana työllistymisessä ovat myös kohtaantoon liittyvät asiat. Osaaminen ei ole riittävällä tasolla tai työ ja työntekijä eivät kohtaa maantieteellisesti.

Esimerkiksi juuri opiskeleminen nykyistä joustavammin työttömyysturvalla voisi olla hyvä ratkaisu osaamisen parantamiseen.

Ristiriitaista hallituksen toiminnassa on myös se, että samalla kun työttömyysturvaa muutetaan tämän tästä, työ- ja elinkeinotoimistojen on jo nyt vaikea selvitä nykytehtävistään. Eikä lisäresursseja ole tulossa.

Pikemminkin vaikuttaa siltä, että julkista työnvälitystä ajetaan alas yksityisten toimijoiden syliin.

Kannattaa myös miettiä toimien psykologista vaikutusta.

Nythän hallituksen politiikan voi tulkita niin, että työttömät ovat syyllisiä heikkoon talous- ja työllisyystilanteeseen.

Kuitenkin he ovat laman uhreja. Eivät siis syyllisiä, vaikka hallituksen toimet työttömyysturvan heikentämisessä siihen viittaisivat.

Ehdotan maan hallitukselle, että jatkossa se keskittyisi kiristysten ja supisten sijaan innovoimaan enemmän sellaisia toimia, joilla investoinnit ja yleisemmin talous ja työllisyys lähtisivät nousuun. Sitähän Suomi tarvitsee.

Työttömyysturvan heikentäminen on kaukana siitä.