Suuret sote-toimijat huolestuttavat Karjalan piiriä: "Attendo näyttää levittäytyvän ja siltä löytyy röyhkeyttäkin"

Viekää sote maaliin, ylämaalainen Paavo Apo vetosi päättäjiin Karjalan piirin vuosikokouksessa Lappeenrannassa tiistaina.

Lyhyehkö poliittinen keskustelu käytiin ilman intohimoja, mukana tuttu aihe sote.

Apolla oli myös sote-uudistukseen liittyvä huolenaihe.

– Attendo näyttää levittäytyvän ja siltä löytyy röyhkeyttäkin. Nyt on huolehdittava siitä, etteivät kansainväliset firmat pääse valloittamaan koko Suomea, vaan eduskunnassa on taattava toiminnan mahdollisuudet myös pienemmille toimijoille.

Riitta Munnukka Joutsenosta kertoi haluavansa palvelutuottajalta erityisesti sitä, että se maksaa veronsa Suomeen. Hän kyseli, tiedämmekö me, minne Suomessa toimivat isot toimijat veronsa maksavat.

Kansanedustaja Ari Torniainen vakuutti, että lähtökohtana on se, että palveluntuottajat maksavat veronsa Suomeen.

Ministeri Kimmo Tiilikainen on hoitanut hallituksessa maatalous-, ympäristö- ja asuntoasioita. Työkiireiden takia pari piirikokousta väliin jättänyt Tiilikainen ehti nyt paikalle.

– Kun alkoi puhe ministerimäärän lisäämisestä, oli heti selvää, että omalle kentälleni tulisi muutoksia. En ollut koko aikana tuntenut omaa pestiä ylivoimaiseksi, johtuen siitä, että asiat ovat olleet minulle tuttuja.

Tiilikainen oli kuitenkin tyytyväinen muutoksiin.

– Jari Leppä on ammattimies maa- ja metsätalousministeriksi. Olen hurjan tyytyväinen siihen, että sain energia-asiat hoidettavakseni. Nyt minulla on tuhti ilmastokokonaisuus ja olen siitä henkilökohtaisesti innostunut.

Tiilikainen kokee myönteiseksi haasteeksi sen, että suomalaiset ympäristöratkaisut kiinnostavat maailmalla.

– Nyt on mietittävä, mitä vietävää meillä on rajojemme ulkopuolella 20 vuoden kuluttua. On osattava markkinoida kasvavia yrityksiämme, hän linjasi.

Uusiutuva energia, biotalous ja metsätalous kasvavat, totesi rautjärveläinen Teemu Europaeus mutta huolehti siitä, ovatko toimintaedellytykset kunnossa.

– Alemman tieverkon kunto huolestuttaa, varsinkin, kun ELY -keskuksella on halua siirtää tieverkon kunto kuntien hoidettavaksi.

Europaeuksen huomiona oli, ettei 600 miljoonasta ylimääräisestä tiestön parantamiseen kohdistetusta potista juurikaan lohkea alemmalle tieverkolle.

Torniainen vakuutti, että raha on tarkoitettu juuri pienempiin kohteisiin.

– Etelä-Karjalan maakunta ei sitä paitsi mitenkään hävinnyt tässä rahanjaossa, hän sanoi.

Maataloustuottajien asiaa sivuttiin, kun Hemmo Suikki Imatralta kyseli Tiilikaiselta, mikä on kohuttaneen Maaseutuviraston tilanne.

Tiilikaisella oli käsitys, että hakemusten käsittelyn pitäisi sujua ajallaan.

– Kertokaa, jos tukihakemusten käsittelyssä on edelleen ongelmia, Tiilikainen rohkaisi.

Keskustan Karjalan piiri on aloittanut valmistautumisen vuoden 2018 maakuntavaaleihin.

Maakunnallinen toimintamalli on eteläkarjalaisille luontevaa. Etelä-Karjalan vahvuutena on toimiva Eksote. Muodostuvaa uutta tilannetta tulee tarkastella ennen muuta ihmisten palvelutarpeiden näkökulmasta. Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tulee turvata lähipalveluina. Tavoitteena on varmistaa tulevaisuudessa hyvät, toimivat ja alueellisesti kattavat palvelut, todetaan piirikokouksen julkilausumassa.