Maijala ei hyväksy pohjoismaista saamelaissopimusta

Kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan (kesk.) mielestä pohjoismaista saamelaissopimusta ei saa allekirjoittaa.

Hän katsoo, että yhdessä avoimesti valmistellen olisi voitu tehdä vastuullinen saamen kieltä ja kulttuuria parantava sopimus.

– Nyt sopimusesitys tulee vain lisäämään riitelyä ja heikentää saamen kielen ja kulttuurin asemaa vastoin tavoitteita, hän sanoo.

– Haluan kantaa vastuuta saamen kielestä ja kulttuurista, minkä vuoksi en voi hyväksyä esitystä.

Maijala arvioi, että sopimuksessa on ainakin 13 eri artiklaa (46:sta), jotka aiheuttaisivat erityisesti saamelaisalueella, mutta myös muualla Lapissa, todella paljon vaikeuksia.

Mahdottomia hyväksyä ovat hänen mielestään uusi saamelaismääritelmä, saamelaissymbolien käytön yksinoikeus, saamelaisten oikeuskäsitteiden käyttöönotto, itsemääräämisoikeus asioista kuten omassa valtiossa, kulttuuriomaisuuden palauttaminen, ja omistus-ja hallintaoikeus maahan ja veteen.

Pohjoismaiden saamelaisista ei voi Maijalan mielestä tehdä yhtenäistä saamelaismääritelmää, koska kaikissa maissa se on jo alunperin rakentunut eri tavalla. Mm. Ruotsissa on aikanaan määritelty, että poromiehet ovat saamelaisia riippumatta heidän taustastaan.

– Jos sopimus hyväksyttäisiin esitetyiltä osin, se aiheuttaisi muun muassa sen, että Lapin matkailulta voitaisiin estää kaikki Lapin symbolien käyttäminen ja Savukosken käsityöläisiltä perinteiset työt. Tässä on huomioitava, että nämä symbolit ovat käytössä Lapissa perustuen jo hyvin monen vuosisadan takaiseen lappalaisten historiaan. Sopimus ei toki sellaisenaan niiden käyttöä heti kiellä, mutta antaa kuitenkin mahdollisuudet siihen, hän sanoo.

Hän luettelee muitakin ongelmakohtia: Poronhoito-oikeutta ei voi eriarvoistaa, paliskunta ei voi olla Suomessa saamelaisia edustava elin, saamenkäsitöitä ei voi suojella nykyisten virallisten saamelaisten yksinoikeudeksi, saamelaisille ei voi alkaa maksamaan korvauksia heidän luonnonvaroihinsa kajoamisesta, eikä saamelaisalueelta voida kieltää kaikkea muuta toimintaa sillä perusteella, että se vaikuttaa saamelaisten toimintaan.

– Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten valmistelun julkisuuteen, jota tämän sopimuksen valmistelu rikkoo erityisellä salailullaan törkeästi. Yhdessä avoimesti valmistellen olisimme voineet tehdä tästä hyvän sopimuksen, jolla olisi voitu sopimuksen tavoitteiden mukaisesti poistaa rajaesteitä kielen ja kulttuurin sekä elinkeinojen kehittämisestä.

Sopimus menee oikeudelliseen tarkasteluun.

– Oikeudellista merkitystä on minulle vähätelty, koska mainitsemillani kohdilla ei kuulemma ole tarkoitustakaan sitoa maita toimimaan sopimuksen mukaan. Miksi sitten kirjoitetaan näitä asioita sopimukseen, jollei pyritä saamaan mainittuja etuja? Miksei tehdä jo alunperin sopimusta, jossa lukee, mitä aletaan tekemään, jotta saisimme pelastettua saamen hienon kielen ja kulttuurin, Maijala kysyy.