Leppä Tyrnävällä: "Suomi on siirtymässä fossiilitalouden aikakaudesta biotalouden aikakauteen"
Lämmin ilta, idyllinen kotiseututalon miljöö, kiinnostavia puhujia, valtavasti innostuneita ihmisiä ja ennen kaikkea keskustalaista aatetta.
Niistä oli Tyrnävällä jo perinteeksi muodostunut paikallisyhdistyksen ja kansanedustaja Tapani Töllin yhdessä järjestämä keskustalainen kesäilta tälläkin kertaa tehty.
Tölli oli jälleen saanut houkuteltua paikalle ykkösketjun miehiä ja naisia, kun puhumassa olivat hänen itsensä lisäksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, tuore europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä sekä viimeksi mainitun tilalle eduskuntaan noussut Hanna-Leena Mattila.
Alkuun listattiin hallituksen saavutukset.
– Lupasimme panna Suomen kuntoon. Se oli kovanlaisesti sanottu, mutta nyt voimme todeta, että lupaus on pidetty. Tämä on sitä todellista tulevaisuustyötä, jota keskustassa on aina totuttu tekemään, Leppä sanoi.
Tölli muisteli hallitusneuvottelujen aloitustilannetta.
– Lähtökohta oli nätisti sanottuna karmea. Vieläkin näen silmissäni muutaman kollegan harmaan ilmeen.
Hän harmittelikin sitä, että nyt kun Suomi on saatu nousuun monet haaskaavat energiaa todistaakseen, että hyvät työllisyys- ja talousluvut ovat harhaa.
Kun maa- ja metsätalousministeri oli paikalla, tämän hallinnonalan teemat nousivat luonnollisesti keskustelun keskiöön.
Leppä totesi, että hallitusohjelmaan vahvasti kirjatut biotalouden ja luonnonvara-alojen kasvu sekä alan teknologian kehittyminen ovat totta, vaikka ekonomistit niille alun perin hymähtelivät ja pitivät niitä kepulaisten höpötyksinä.
– Investointien aallot alkoivat metsäteollisuudesta, jota vain vähän aikaa sitten pidettiin menneisyyden alana, Leppä huomautti.
Hänen mukaansa olemme jättämässä taaksemme fossiilitalouden aikakauden ja siirtymässä biotalouden aikakauteen.
– Maaseutu on siinä ykkönen. Sen mahdollisuudet, raaka-aineet, osaaminen ja teknologia.
Ministeri korosti moneen otteeseen, miten tärkeää on huolehtia ympäristöstä ja ilmastosta.
– Se on taloudellisesti järkevää, mutta tuo myös lisää hyvinvointia, kasvua ja mahdollisuuksia.
Monet hallituksen välttämättömät päätökset ovat tehneet kipeää eikä kaikessa ole onnistuttukaan.
Ministeri myönsi, että esimerkiksi maatalouden kannattavuuden osalta ei hallitusohjelman tavoitteita ole saavutettu.
Editystä on sentään tapahtunut muun muassa byrokratiatalkoiden, kahden edellisen vuoden kriisipakettien ja alkuperämaamerkintävaatimusten myötä.
Valmistelussa olevan elintarvikemarkkinalain kautta maahan saadan myös oikeudenmukaisemmat elintarvikemarkkinat kaupan ylivallan sijaan. Myös keskusteluissa kaupan kanssa on edistytty.
– Kaupalla on jo hyvät puheet. Nyt tarvitaan enää, että pistävät toimeksi, Leppä sanoi ja kannusti esimerkiksi S-ryhmän luottamusmiehiä omalta osaltaan pitämään asiaa esillä.
Leppä lupasi viedä budjettiriiheen ehdotuksia, joilla jo toisesta perättäisestä katovuodesta kärsivien tilojen tilannetta voidaan helpottaa.
– Ruoantuottaminen on maailman tärkein ammatti. Tulevaisuudessa ruualle on vieläkin enemmän kysyntää, kun väkimäärä lisääntyy ja viljelykelpoinen pinta-ala pienenee. Siksi on tärkeää, että ruoantuotanto säilyy ja kehittyy, hän painotti.
Europaan parlmentissa kuukauden päivät vaikuttanut Mirja Vehkaperä kannusti keskustalaisia linjaamaan rohkeasti maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta.
– Olen ollut hieman yllättynyt siitä, kuinka vähän me uskallamme näistä asioista puhua. Meillä pitää olla niistä mielipide.
Hän kiitteli Juha Sipilää siitä, että tämä nosti kissan pöydälle EU:n viimeisimmässä huippukokouksessa.
– On osattava viedä apua niihin syihin, jotka saavat ihmiset lähtemään.
Hanna-Leena Mattila kiinnitti huomiota koulutusasioihin ja toivoi keskustalle opetusministerin salkkua seuraavien vaalien jälkeen.
– Aluepoliittinen näkemys ei ole ollut riittävän vahva, kun on kohdennettu opiskelupaikkoja. Koulutukseen, sivistykseen, lapsiin ja nuoriin kannattaa satsata, hän sanoi.
Tapani Tölli muistutti, että turvallisuus on hyvinvoinityhteiskunnan keskeinen kulmakivi. Sen yksi elementti on omavaraisuus paitsi ruuan myös energian suhteen.
– Liian helposti sanotaan, että otetaan maailman markkinoilta. Kriisin aikana sieltä ei oteta. Omaa elintarviketuotantoa ei voi ajaa alas. Siinä on kyse isosta asiasta myös turvallisuuden kannalta.
Kolmas elementti Töllin mukaan on kunnossa oleva julkinen talous. Jos sitä ole, olemme riippuvaisia muiden maiden rahoituksesta.
Hän toivoi lopuksi, ettei keskustassa lähdettäisi politiikassa valitettavan tavalliseksi tulleeseen julkiseen räykyttämiseen.
– Pidetään järejestelmä kunnossa. Luodaan vaaleissa uskoa tulevaisuuteen, tehdään oikeita päätöksiä oikeissa asioissa ja vahvistetaan näkemystä siitä, että keskustalla on homma hallinnassa, hän vetosi kuulijoihin.