Keskustapiirit pitäisivät itsenäisyytensä – Maakuntahallinto voisi vaatia yhdistymisiä

Keskustapiirien puheenjohtajat eivät lämpene piirien muuttamiselle maakuntien muotoisiksi.

Kukaan Suomenmaan tavoittamista puheenjohtajista, joita yhdistäminen koskisi, ei tyrmää ajatusta suoralta kädeltä, mutta ei toisaalta pidä sitä erityisen ajankohtaisena.

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska ehdotti asiaa marraskuun puoluevaltuustossa Mikkelissä.

Ovaskan mielestä muutokseen velvoittaa aluehallintouudistus.

– Se on isoin rakenneuudistus 150 vuoteen. Puolueen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että pystymme itsekin uudistumaan, kun vaadimme sitä koko Suomelta, Ovaska kertoo Suomenmaalle.

Ovaskan mukaan maakuntavaaleista tulee kova puolueiden välinen kisa. Vaalityö ja poliittinen suunnittelu koko maakunnan elinvoiman edistämiseksi vaativat keskustapiirien yhtenäisyyttä.

Säästöjäkin yhdistämisistä voisi syntyä, koska piiritoimistojen väki voi työskennellä kahdessakin paikassa, Ovaska sanoo.

Suomen pohjoisimmassa ja laajimmassa maakunnassa on kaksi keskustapiiriä, Lappi ja Peräpohjola.

Piirit keskustelivat yhdistymisestä viitisen vuotta sitten, mutta varsinkin Peräpohjolassa siinä nähtiin enemmän haittoja kuin hyötyjä.

– Yhdessä tekeminen voisi tuoda taloudellista säästöä, mutta yhdellä työntekijällä ei maakunnan kenttätyötä tehtäisi, miettii piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari viitaten piirin palkkaamaan toiminnanjohtajaan.

– Demokratialla on hintansa, eikä sitä voi lähteä kaventamaan. Itsenäisenä piirinä saamme vaikuttamisen paikkoja puoluekokouksessa, -valtuustossa ja -hallituksessa.

Lapin pohjoisimmasta kunnasta eteläisimpään on matkaa 700 kilometriä.

Lapin piirin puheenjohtaja Markus Lohen mielestä piiritoimistoa ei voisi siirtää Rovaniemeltä Kemi-Tornion alueelle.

– Ei voi käydä niin, että jommasta kummasta toiminta näivettyisi. Näillä seuduilla asuu kaksi kolmasosaa Lapin väestöstä.

Ovaskan tavoin Lohi povaa haasteita siinä vaiheessa, kun maakuntavaaleja aletaan pitää.

– Ainakin neuvotteluihin joutuu käyttämään aikaa, että minkä verran ehdokkaita tulee mistäkin. Kun Lappia jatkossa katsotaan kokonaisuutena, niin helpottaisi, jos piirejä olisi vain yksi.

Yhteistyö piirien välillä on ollut erinomaista, Lohi huomauttaa.

Etelä-Savon maakunta käsittää myös kaksi keskustapiiriä, Itä-Savon ja Etelä-Savon.

Itä-Savon puheenjohtaja Hannu Auvinen pitää Ovaskan avausta keskustelunarvoisena, mutta ei näe yhdistämisen etuja. Yhteistyö naapurin kanssa on Auvisesta jo tosi hyvää, niin toiminnan kuin henkilöidenkin tasolla.

Eduskuntavaaleissa Itä-Savo kuului kolmen muun keskustapiirin kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiiriin.

– Se, että pystyimme toimimaan alueellisesti ja paikallisesti tosi hyvin, takasi hyvän vaalimenestyksen. Kukaan ei pystyttänyt Berliinin muureja eikä ollut piirien rajalla nyrkit pystyssä. Näin voidaan mennä jatkossakin.

Itä-Savon puheenjohtajaa ei tavoitettu Suomenmaan haastatteluun.

Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri toimii kahden maakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa.

Piirin edessä voisi olla sen jakaminen kahtia. Puheenjohtaja Esko Lehtimäki pelkää, että silloin keskustan toiminta RKP:n valta-alue Pohjanmaalla heikkenisi.

– Realismia on se, että Pohjanmaan puolella on vähemmän meidän äänestäjiä. Pakosta joutuu miettimään, saataisiinko siellä pyöritettyä samoja toimintoja kuin nyt isommalla porukalla. Kyse on rahasta. Toiminta vaatii palkatun työntekijän.

Lehtimäki ei ota kantaa siihen, olisiko ruotsinkielisen piirin helpompi toimia itsenäisesti ruotsinkielisessä maakunnassaan.

– Eihän se helpota yhtään, jos on kaksi kieltä. Kaikkia neuvotteluja on kuitenkin käyty suomeksi, hän toteaa.

Ovaska ei lähde arvioimaan, pitäisikö Etelä-Pohjanmaan piiri jakaa. Hän toteaa kuitenkin, että ruotsinkielisen piirin, Centerns svenskspråkiga distriktin, pitäisi olla integroituna muuhun puolueen toimintaan.

– Emme tarvitse ”ruotsinkielinen”-nimistä piiriä.

Yhdistämisehdotuksessa on yksi poikkeus, Ovaska kertoo.

Hänen mielestään keskustan Helsingin ja Uudenmaan piirien yhdistämiselle ei ole tarvetta.

– Helsinki on suurempi kuin moni itsehallintoalue. Puolueen kannalta on tärkeää, että kaupungissa on oma piiri. Sen on tehtävä Uudenmaan kanssa entistä enemmän yhteistyötä.

Piirien puheenjohtajat, Helsingin Ville-Veikko Rantamaula ja Uudenmaan Eero Lankia kertovat Suomenmaalle olevansa siitä samaa mieltä.