Jätevesiasetukseen lievennyksiä vanhoissa kiinteistöissä
Omakotiasujia pitkään suututtanutta jätevesiasetusta lievennetään edelleen.
Asiaa valmistellut työryhmä ehdottaa kolmea eri vaihtoehtoa, joilla vaatimuksia kohtuullistettaisiin hallitusohjelman mukaisesti. Säännösmuutokset koskisivat ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa jätevesijärjestelmä pitäisi uusia vain silloin, kun kiinteistöllä tehdään muutakin rakennuslupaa edeltävää remonttia. Muutos koskisi alueita, jotka eivät ole pilaantumiselle herkkiä.
Ympäristönsuojelulakiin kirjattaisiin kriteerit pilaantumiselle herkistä alueista, kuten pohjavesialueista ja rannoista.
Kunnille jäisi kuitenkin valta määritellä herkät alueet määräyksissään, joko velvoitettuna tai vapaaehtoisesti.
Toisessa esitetyssä mallissa yksityiskohtaiset kriteerit pilaantumiselle herkistä alueista kirjattaisiin suoraan ympäristönsuojelulakiin. Siinä määriteltäisiin pohjavesialueet ja vähimmäisetäisyys vesistöihin.
Nykyiset vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle riittäisivät. Kunta voisi tiukentaa vaatimuksia omalla päätöksellään.
– Vähimmäisetäisyys on luonnollisesti asia joka jakaa mielipiteitä. Työryhmä laittoi siihen hyvin väljän haarukan, 50-500 metriä, työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Ari Niiranen selvittää.
Kolmannessa vaihtoehdossa esimerkiksi ikään tai työttömyyteen liittyviä poikkeamissäännöksiä lievennettäisiin.
Lakia muutettaisiin niin, että ympäristövaatimukset ja kiinteistön omistajaan liittyvät edellytykset riittäisivät erillisinäkin poikkeuksen myöntämiseen.
Tällöin esimerkiksi pelkkä pitkäaikainen työttömyys riittäisi perusteeksi soveltaa poikkeamissäännöstä.
Myös kiinteistön alhainen asukasmäärä riittäisi perusteeksi harkita poikkeuksen myöntämistä määräajaksi.
Poikkeamissäännöksiä voitaisiin lieventää yhdessä kahden muun esitetyn vaihtoehdon kanssa.
Työryhmä ei asettanut tarjoamiaan vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen. Se ehdottaa lisäksi, että käyttöön otettaisiin palkkiokokeilun kaltainen kannustin jätevesijärjestelmien uudistamiseksi.
Kotitalousvähennykseen pitäisi työryhmän mielestä sisällyttää myös koko suunnittelutyön osuus.
Raportin vastaanottanut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei lähtenyt vielä ottamaan kantaa, kuinka ehdotukset toteutetaan.
Tiilikaisen mukaan kunnille jätettävä vapaus olisi lähidemokratiaa, mutta myös uusi tehtävä. Toteutustapaa pitää hänen mielestään siten vielä tarkoin miettiä.
Niille, jotka ehtivät vuosien saatossa tehdä vanhaan asumukseensa ”turhan” jätevesiremontin ei ole luvassa valtiovallalta mitään kompensaatiota.
Työryhmässä ei löydetty perusteita korvausvelvollisuuteen säännösten lieventämisen vuoksi.
– Uskon, että ihmiset jotka ovat näihin toimiin ryhtyneet, ovat valtaosin tyytyväisiä että ne on tullut tehtyä, Tiilikainen arvioi. Hänen mukaansa niitäkin tosin varmasti löytyy, jotka kokevat tulleensa esimerkiksi myyntimiesten pettämiksi.
Lainsäädäntöä olisi Tiilikaisen mukaan missään asiassa mahdotonta lieventää, jos aina syntyisi velvollisuus korvauksiin niille, jotka ovat toimineet aiemman lain mukaan.
– Kyllä lainsäädäntöä on pystyttävä kehittämään aina tarpeen mukaan eteenpäin, hän muistuttaa.