Päteviä naisia johtajiksi
Viime viikolla uutisoitiin, että tohtori Teija Tiilikainen on valittu Euroopan hybridiosaamiskeskuksen seuraavaksi johtajaksi. Kesällä tehtiin muitakin nimityksiä, joissa naisia nostettiin merkittäville paikoille.
Ilta-Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi valittiin Johanna Lahti ja MTV:n yhteiskuntatoimituksen päälliköksi Eeva Lehtimäki. Molemmat ovat pitkän linjan journalisteja.
Euroopan unionin isossa nimitysruletissa naisia nousi huipulle. Komission puheenjohtajaksi valittiin saksalainen Ursula von der Leyen ja Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi ranskalainen Christine Lagarde.
Ensimmäistä kertaa Suomen komissaariehdokas on nainen, kansanedustaja Jutta Urpilainen. Hän aloittaa tehtävässä syksyllä.
Selitettävää on erityisesti niillä puolueilla ja työmarkkinajärjestöillä, joiden johdossa ei ole naisia näkynyt.
Karina Jutila
Politiikan, julkishallinnon, järjestöjen ja yritysten rekrytoinneissa haetaan ensisijaisesti päteviä ja sopivia henkilöitä.
Sukupuoli ei saa olla syrjinnän peruste, ja viisaat organisaatiot ymmärtävät sen. Suomessa tasa-arvolain 40/60-jako painaa ainakin politiikassa ja julkisella sektorilla.
Nimitykset ovat paitsi henkilövalintoja myös profiili- ja arvokysymyksiä. Nainen avainpaikalla viestii tasa-arvosta ja siitä, että organisaatiossa luetaan yhteiskunnallisia tilannetekijöitä.
Selitettävää on erityisesti niillä puolueilla ja työmarkkinajärjestöillä, joiden johdossa ei ole naisia näkynyt. Sama koskee yrityksiä, joiden hallituksiin ”ei löydy” päteviä naisia.
Nimitykset ovat uutisia vain hetken ja sen jälkeen alkaa arki. Sukupuoli ei kerro siitä, onko vastuupaikalle valittu hyvä vai huono johtaja.
Johtajalta edellytetään entistä enemmän taitoa saada muut onnistumaan työssään ja sitä kautta organisaatio menestymään.
Autoritäärinen johtaminen on vanhanaikaista ja vielä vanhanaikaisempaa on esittää näkemykset huutamalla, kiistää omat virheet ja edistää johtajan paikalta omaa urakehitystä.
Arvostusta saa kantamalla yhteistä vastuuta ja käyttäytymällä hyvin.
Hyvä työilmapiiri takaa sen, että huipulla on monipuolinen osaajajoukko ja tilaa ennakkoluulottomasti kehittää ratkaisuja. Myös johtaja pärjää paineiden keskellä, kun hän voi luottaa tiimin venymiseen tiukoissa paikoissa.
Johtamiskulttuurilla kohennetaan tai heikennetään organisaation vetovoimaa.
Julkikuvaltaan vahva työyhteisö pystyy rekrytoimaan parhaita osaajia, mutta vain hyvä johtaminen ja motivoivat työtehtävät saavat heidät pysymään. Työn imu ei synny käskyttämällä.
Tärkeisiin tehtäviin nimitetyillä on paikka näyttää, millaista johtamista he suosivat – ottavatko mallinsa menneestä vai kurkottavatko tulevaan.
Korjaus 13.8. klo 10.10: Teija Tiilikaisen nimitysuutisesta uutisoitiin viime viikolla, ei tällä viikolla.