Juureva uudistusvoima
Suomen Keskustan linjaa on ollut vaikea hahmottaa jo useamman vuoden ajan. Pitkä hallitusvastuu on vienyt veronsa. Uusia ajatuksia ei ole keretty miettimään. On luotettu siihen, että kyllä se siitä: eteenpäin.
Ehkäpä tiettyä jääräpäisyyttäkin puolueeseen pesiytyi ja kysyä sopii, ymmärrettiinkö aikojen muutosta riittävästi?
Juha Kuisma pohti työryhmineen varsin ansiokkaasti niitä syitä, miksi keskusta on siinä tilanteessa, missä se nyt on.
Raportin lukemista suosittelen kaikille. Raportti kuvaa, miten yhteiskuntaa uudistava yleispuolue ja aloitteentekijä on käpertynyt kuoreensa niin poliittisesti kuin toiminnallisestikin. Viesti on kaventunut ja samalla on menetetty etenkin liikkuvia äänestäjiä, eivätkä uudet äänestäjäryhmät ole löytäneet tietänsä keskustaan.
Uusista ja mullistavista havainnoista ei ole kyse, mutta asioita on jäsennelty ansiokkaasti. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
Puheenjohtaja Annika Saarikko totesi hiljattain Ylelle, että lähtö viime hallitukseen oli virhe. Jälkiviisaus on viisauden helpoin laji ja uskon, että moni teki tuolloin omasta mielestään sen fiksuimman ratkaisun kannattaessaan hallitukseen menoa.
Meitä, jotka äänestimme Antti Rinteen (sd.) hallitusneuvotteluihin menemistä vastaan, oli eduskuntaryhmässä yhden käden sormilla laskettavan verran. Historia on kuitenkin historiaa, eikä sitä voi muuttaa.
Omat näkemykseni ja toimintatapani olen avannut aiemmin Ilta-Sanomille, eikä menneessä märehtiminen mitään muuksi muuta. Mielelläni olisin toki ollut väärässä.
Kun ymmärtää mennyttä, voi rakentaa tulevaa.
Mielestäni Suomen Keskusta on selkeästi koko Suomen vartija, maakuntien puolustaja ja alueellisen tasa-arvon etuvartio. Keskusta on uudistusvoima ja porvaripuolue, joka on ylpeä juuristaan. Sivuille on tarpeetonta vilkuilla, kun oma linja on selkeä ja katse tulevaisuudessa.
Totta kai kompromissikykyä tarvitaan ja toista on kuunneltava ja kunnioitettava, mutta omia periaatteitaan ei tule myydä.
Suomessa vallitseva eripura, haluttomuus neuvotella, oman edun nimissä tapahtuva tahallinen väärinymmärtäminen ja provosointi, sekä epävakaa maailmanpoliittinen tilanne vain korostaa sitä, että Suomessa tarvitaan maltillista poliittista keskustaa.
Hahmottelin vuonna 2022 puolueemme tulevaisuutta työnimellä “Uusi Keskusta”. Rakensin Suomen Keskustan politiikan neljään aikaa kestävän pilarin varaan: aluepolitiikka ja hajauttaminen, kotimainen turvallisuus, markkinatalouden ja kilpailun lisääminen, sekä sosiaaliliberalismi.
Olli Rehn puhui presidentinvaaleissa paljon tasavaltalaisuudesta. Kristillisliberaali arvopohja kaikkia ja kaikkien näkemyksiä kunnioittaen ei jättänyt epäselväksi – ja tämä linja myös puhutteli meitä suomalaisia. Rakentava ja yhdistävä ote on aina erottavaa voimakkaampi.
Suomessa vallitseva eripura, haluttomuus neuvotella, oman edun nimissä tapahtuva tahallinen väärinymmärtäminen ja provosointi, sekä epävakaa maailmanpoliittinen tilanne vain korostaa sitä, että Suomessa tarvitaan maltillista poliittista keskustaa.
Suuri hiljainen enemmistö tietää, ettei maailma ole mustavalkoinen. Ilmastonmuutosta on torjuttava, muttei tavallisten ihmisten arkea kurjistamalla. Maahanmuuttoa tarvitaan jo väestörakenteemmekin takia, mutta tietenkin Suomen lakeja noudattaen ja järjestelmää väärinkäyttävät täältä karkottaen. Maalais- ja kaupunkilaisjärjellä tätä maata rakennetaan.
Suomen kehittämisen, uusien ohjelmapapereiden, koulutuksen ja viestinnän on kaikkien pelattava yhteen maaliin.
Suomen Keskustan kaikkein tärkein voimavara on kuitenkin me ihmiset. On meistä kiinni, uskommeko itseemme ja olemmeko itsevarmoja. Että sanomme mitä ajattelemme ja teemme mitä lupaamme.
Ja kun on vajaan 20:tä vuotta kuulunut Suomen Keskustaan ja kasvanut teidän kanssanne, voin rehellisesti sanoa: uskon meihin ja olen varma, että Suomen Keskustan parhaat päivät ovat edessäpäin.