Avoimuuden puolella

Oikeusvaltioperiaate, demokratian kunnioitus, vahva sitoutuminen ihmisoikeuksiin sekä luottamus kansainväliseen yhteistyöhön kuvaavat suomalaisen ay-liikkeen sielunmaisemaa.

Nyt kun tapana on tehdä enemmänkin jakoa globalisteihin ja patriootteihin, liberaaleihin tai konservatiiveihin kuin vasemmistoon ja oikeistoon, on hyvä huomata, että suomalainen ay-liike ankkuroituu tukevasti vapauksien, avoimuuden, kansainvälisyyden rintamaan.

Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme sinisilmäisiä maailman edessä tai emme näkisi ja kokisi monia niitä uhkia ja menetyksiä, joita globalisaatiosta on seurannut.

Uskomme kuitenkin, että vaikuttamalla näihin ilmiöihin voimme paremmin turvata Suomen ja suomalaisen palkansaajan etua ja hyvää kuin pyrkimällä eristäytymään ja käpertymään.

On myös hyvä huomata, että kaikesta kansainvälisyydestä ja globalisaatiosta huolimatta päätämme itse kansallisesti, millaista yhteiskuntaa rakennamme muun muassa julkisilla palveluilla, sosiaali- ja veropolitiikalla, koulutuspolitiikalla.

Kaikista kotimaan ongelmista ei siis voi syyttää Brysselin byrokraatteja, rajatonta globalisaatiota tai pahoja yritysjohtajia. Kotimaisia poliitikkoja voi sen sijaan näistä asioista arvostella.

Yhtenä esimerkkinä suomalaisen ja laajemmin pohjoismaisen ay-liikkeen sitoutumisesta avoimuuteen ja kansainvälisyyteen on suhtautuminen kauppapolitiikkaan ja kaupan vapauttamiseen.

Suomessa ay-liike on pitänyt esillä myös kaupan vapauttamisen myönteisiä puolia.

Jarkko Eloranta

Viime viikkoina EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen CETA:n syntyä on seurattu kuin parempaakin trilleriä, jossa juoni on kääntynyt tuntien ja päivien välein. Viimein lokakuun lopussa sopimus allekirjoitettiin.

Kaupan vapauttamisen ja CETA-sopimuksen vastustus oli erityisen kovaa Belgiassa, mutta sama tilanne on muissakin keskisen Euroopan maissa.

Suomessa ay-liike on sen sijaan pitänyt esillä myös kaupan vapauttamisen myönteisiä puolia, kunhan se tehdään kunnon säännöillä kunnioittaen julkisia palveluja, kuluttajansuojaa, ympäristönormeja ja työntekijöiden oikeuksia. Vapaa kauppa ei ole siis kauppaa ilman sääntöjä.

Oikein toteutettuna kaupan vapauttaminen ja modernit kauppasopimukset voivat edistää edellä mainittuja asioita huomattavasti tehokkaammin kuin poliittiset julistukset ja kotimainen politiikka.

Siksi tarvitaan sitovia säännöksiä vaikkapa työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta.

Työntekijöiden perusoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus järjestäytyä, oikeus neuvotella ja sopia sekä oikeus lakkoon.

Kunnolliset työolot ovat myös osa työntekijöiden oikeuksia. Näiden oikeuksien toteutumista pitää myös tehokkaasti valvoa sekä rangaista niitä maita ja yrityksiä, jotka rikkovat sopimuksia.

Bisneksen menettäminen ja markkinoiden katoaminen vaikuttavat. Avoimuus ja kansainvälisyys ovat siis vahvoja voimia, jos ne valjastetaan oikeille asioille.