Elämä on nyt
Kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi kirjoittaa esseessään (HS 19.5.), että maailma on lähempänä ydinsotaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Hän väittää meidän turtuneen katastrofin uhkaan: ”Ydinsotaa ei jakseta pelätä, vaikka syytä olisi”.
Entäpä jos tämä tuulinen maailmanpoliittinen tilanne opettaakin meitä kohtelemaan toisiamme kunnioittavasti ja saa meidät ruohonjuuritasolta lähtien ajattelemaan yhteisön etua yli oman edun?
Ihminen on ehkä toiselle susi, mutta hän on myös kehittänyt civilis (lat. kansalais-) -kulttuurin eli pyrkinyt aina yhteistyöllä itseään suurempaan hyvään.
Meillä täällä Hämeessä tästä muistona ovat jo ammoisista ajoista maisemassamme näkyvät linnavuoriketjun rippeet, jotka tunnettiin myös Novgorodissa: kronikka 1300-luvulta kertoo, että ”kaukana lännessä, jäämien (eli hämäläisten) mailla, on valloittamaton jäälinna”. Tämän on oletettu viittaavan tapaan jäädyttää kevättalvella pakolinnojen rinteet puolustuksen tehostamiseksi.
Ihmismieli ei ole paljoakaan vuosituhansien aikana muuttunut. Saarikivikin kirjoittaa, että ihmiset ovat samanlaisia joka puolella: ”Meitä myös uhkaavat samat asiat, kuten ydinsota, ilmastonmuutos ja huonot johtajat”.
Hän ei usko suurimpien valtioiden päämiesten piiruakaan välittävän maailman kohtalosta, jos heidän mielessään on vain oman egonsa pönkitys ja imperialistinen tavoite valloittaa mahdollisimman paljon maita ja mantuja.
Historia kuitenkin osoittaa, miten köpelösti ahneiden keisarien on aikain saatossa aina käynyt. Mutta tällä kertaa panoksena on myös meidän kaikkien muiden tulevaisuus, sillä ydinsodasta jäljelle jäisi vain ennennäkemätön tuho ja hävitys. Luulisi tällaisesta valloitussodasta ilon jäävän ohueksi valloittajillekin.
Edesmennyt presidenttimme Mauno Koivisto siteerasi analyyttisen psykologian perustajan Carl Jungin ajatusta puhuessaan SDP:n toimitsijoille vuonna 1957: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
Politiikkaan tätä voi soveltaa edelleen ja manifestoida ensin alkuun keskustalle useampaa meppipaikkaa kesäkuun eurovaaleissa. Kannatusmittauksissa edellä olevien niska näkyy jo!
Tuutikki lausuu zeniläisen oivalluksen Muumeissa: ”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.” Kaikki me kohtaamme elämässä asioita, joihin voimme vaikuttaa, mutta myös niitä, joihin emme voi vaikuttaa. Valinnan paikka on, kumpaan keskitämme ajatuksemme.
Vuonna 1931 syntynyt intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti Anthony de Mello kirjoitti, että ajattelee joka päivä kuolemaa muun muassa kävelemällä hautausmailla, sillä ainoastaan siten osaa arvostaa jokaista päivää, jonka saa elää.
Ja tähän ajatukseen yhtyy myös Tenavat-sarjakuvan Jaska Jokunen parhaan ystävänsä Ressu-koiran kanssa: ”Yhtenä päivänä me kuolemme, mutta kaikkina muina elämme.”
Siispä nauttikaamme!