Ylimääräisen lapsilisän vastustamiselle ei perusteita
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon aloite joulukuun lapsilisien maksamisesta kaksinkertaisena hyväksyttiin hallituksen budjettiriihessä.
Päätös on aiheuttanut suurta vastustusta erityisesti kokoomuksen, perussuomalaisten, Ylen ja muiden tiedotusvälineiden keskuudessa.
Vastustusta on perusteltu mm. seuraavasti: 1) se maksetaan myös hyvätuloisille 2) se on epäoikeudenmukainen, koska myös yksinasuvilla, eläkeläisillä ja lapsettomilla perheillä elämisen kulut ovat nousseet 3) se olisi pitänyt maksaa ensisijaisesti vain tarpeessa oleville, yksinhuoltajille jne.
Lapsilisä on tarkoitettu tasoittamaan lapsiperheiden ja lapsettomien talouksien välisiä elintasoeroja.
Se korvaa vain osittain lapsesta aiheutuvia kuluja. Se on lähtökohdiltaan kaikkien hyvinvointivaltioiden luonteeseen kuuluva yleinen etuus. Siksi puheet, että järjestelmä on aikansa elänyt, tuntuvat perin kummallisilta.
Tietysti elämisen kulut ovat nousseet myös yksinasuvilla ja lapsettomilla perheillä.
Ruoka- ja muut menot kasvavat kuitenkin enemmän niissä talouksissa, jossa on useampia henkilöitä. Ylimääräinen lapsilisä on tässä suhteessa oikeudenmukainen.
Hallitus on jo aiemmin korottanut yksinhuoltajan lisää ja joulukuun ylimääräinen lapsilisä sisältää myös yksinhuoltajakorotuksen.
Maamme sosiaaliturvassa on lukuisia paljon suurempia epäoikeudenmukaisuuksia, jotka pitäisi korjata tätä ennen.
Vertailun vuoksi todettakoon, että perheelle, jossa on 2 vanhempaa ja kolme lapsilisään oikeutettua saavat lapsilisää 333,51 €/kk ja vastaava yksinhuoltaja perhe saa 523,41 €/kk.
Erityisen tärkeää on, että ylimääräistä lapsilisää ei lasketa tuloksi toimeentulotukilaskelmassa, jonka vuoksi sen saavat myös toimeentulotuella olevat.
Lapsilisät eivät ole indeksiin sidottuja. Niiden ostovoima on laskenut vuoden 1995 jälkeen 20–40 prosenttia perheen koosta riippuen, sillä Lipposen hallitus leikkasi erityisen voimakkaasti monilapsisten perheiden lapsilisiä.
Eläkkeet on tarkistettu vuosittain indeksillä, joten niiden ostovoima on noussut samana aikana. Ylimääräinen lapsilisä on noin 8 %:n kertakorotus vuositasolla.
Työeläkkeet nousevat ensi vuoden alusta korkean inflaation vuoksi lähes 7 prosenttia, sillä paljon parjattu taitettu indeksi auttaa nyt eläkeläisiä. Tämä korotus on pysyvä toisin kuin lapsilisäkorotus.
Hallitus toteutti elokuun alusta vuoden loppuun kestävän noin 3,5 prosentin ennen aikaisen indeksitarkistuksen koskien kansaneläkkeitä, perhe-eläkkeitä, takuueläkkeitä ja muita tähän indeksiin sidottuja etuuksia. Vuoden 2023 alusta näihin tulee normaali inflaatiotarkistus noin 7 prosenttia ennen 1.8.2022 voimassa olleisiin etuihin.
Käsitykseni mukaan väitetty lapsilisien rahastoiminen koskee vain muutamaa prosenttia lapsilisän saajista.
Tämä ei mitenkään voi olla sellainen syy, että ylimääräinen lapsilisä pitäisi jättää maksamatta kaikille muille, sillä järjestelmän muuttaminen nopeassa aikataulussa on mahdotonta.
Maamme sosiaaliturvassa on lukuisia paljon suurempia epäoikeudenmukaisuuksia, jotka pitäisi korjata tätä ennen.
Ei kai vain todellinen vastuksen syy ole se, että ylimääräinen lapsilisä on keskustan johdonmukaisen perhepolitiikan (lapsilisä, kotihoidontuki, perhevapaauudistus) linjauksen mukainen.