Vastuuta omasta hyvinvoinnista
Muistan elävästi lääkäriopiskelujeni alusta Pohjois-Karjala –hankkeen.
Sen tavoitteena oli pienentää alueen väestön riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin muuttamalla maakunnan asukkaiden elintottumuksia. Hanketta vietiin eteenpäin mm. kouluttamalla perheenäidit Martta-järjestön tuella tekemään miehilleen terveellisempää ruokaa.
Pohjois-Karjala -projektin tavoite täyttyi. Karjalaisten naisten esimerkkiä näyttävät muutokset perheidensä liikunta- ja ruokailutottumuksissa ovat tuoneet runsaasti lisää terveitä elinvuosia myös muualla Suomessa asuville.
Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueet ovat tänä päivänä myös edelläkävijöitä suunniteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. EKSOTE:ssa on toteutettu uusia toimintamalleja jo lähes viiden vuoden ajan.
Pohjois-Karjalassa on kahden vuoden ajan pohdittu Siun sote -hankkeessa, miten tulevaisuuden palvelut on järjestettävä, jotta harvaan asutuilla alueillakin säilyisivät tarvetta vastaavat palvelut.
Maakunnissa on lähdettävä kiireen vilkkaan suunnittelemaan näistä malleista oppien oman maakunnan yhtenäistä tulevaisuuden sote -toimintamallia.
Valtakunnallisesti terveydenhuollon uudistusta on valmisteltu jo kahden vuosikymmenen ajan. Tällä kertaa uudistukseen on kytketty sosiaalitoimi mukaan sekä pohditaan mitä kuntien ja valtion tehtäviä voitaisiin siirtää maakunnille.
Tänä päivänä voidaankin kysyä, tarvitsemmeko jokaisessa kunnassa ja kaupungissa nykyisenkaltaista laajaa hallintoverkkoa. Siirrymme entistä enemmän sähköiseen asioiden hoitoon kotoa käsin.
Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollossa uudistuksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen ja kiireettömään hoitoon.
Meiltä edellytetään enemmän osanottoa omaan hoitoomme.
Martti Talja
Vaativin ympärivuorokautinen sosiaali- ja terveydenhuollon erikoisalapäivystys keskitetään 12 sairaalaan. Muissa nykyisissä keskussairaaloissa on jatkossa rajoitetumpi ympärivuorokautinen päivystys.
Kiireellistä vastaanottotoimintaa tullaan järjestämään arki-iltaisin sekä viikonloppuisin päiväsaikaan terveyskeskusten toimipisteissä. Pyörillä liikkuva ensihoito tuo hoidon kotiin kiiretapauksissa ja suunnitellusti kotiin vietynä sairaanhoitona.
Meidät kansalaiset otetaan tulevaisuudessa entistä enemmän huomioon meille kuuluvien yksilöllisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Palvelut ovat kannaltamme yhtenäisempiä, kotiin vietyjen palveluiden määrä kasvaa ja voimme itse hoitaa asioitamme uusien tietojärjestelmien avulla.
Toisaalta meiltä edellytetään enemmän osanottoa opastettuna omaan hoitoomme, kuten alussa kuvaamassani Pohjois-Karjala -hankkeessa tapahtui.
