Tomppelin temppeli
Kehoni on temppelini, kuului sanoa jo 1970-luvulla kun bodaus saavutti Suomen.
Nyt rohkeasti käsi pystyyn, kuka tilasi postimyynnistä Bullworkerin ja kuvitteli ihan kohta olevansa kuin Arnold Schwarzenegger? Minä ainakin.
Viikon treeni ei tuottanut tulosta.
Monet menivät salille ja osalle ilmaantuikin nopeassa ajassa valtavat lihakset. Ihan kuulemma kaurapuurolla. Kumma juttu, että ne jotka eivät ole mömmöihin kuolleet ovat nykyisin taas kapoisia poikia.
Olen juontanut myös voimailukisoja. Siellä tapasin päällisin puolin raejuustolla toimivia timmejä naisia, joilla oli aknea, vahva leuka ja möreä ääni. Yliannosteltu testosteroni teki äijistä räjähdysalttiita hermo- ja lihaskimppuja.
Salikortti on niin kallis, että täytyy käydä.
Aikamiespoika ei voi jäädä auttamaan vanhaa isäänsä lumitöissä, koska täytyy mennä salille.
Salille ei jaksa ajaa polkupyörällä koska salilla ajetaan kuntopyörällä. Sitä sanotaan spinninniksi.
Portaiden sijaan valitaan hissi, koska muuten ei jaksaisi salilla nousta steppilaudalle. Eikä mitään voi tehdä ilman erityistä salimuotia.
Salivoimailussa on se paha puoli, että tulee hiki. Niinpä temppeliään voi ylläpitää myös ruiskuttamalla lihaksiin nesteitä, leikkauttamalla ja helpoimmillaan kuvankäsittelyllä.
Tolkuissaan olevat lääkärit varoittelevat silikonirinnoista. Minun esteettiseen silmääni ne sopivat hyvin.
Klikkausjutut ovat vaarallisia.
Kun kerrotaan, katso kuvat, joistain suunnattomista silikoneista, niin täytyyhän se nähdä.
Ja jutun lukijan oletusarvoinen sukupuoli onkin nainen, koska lopussa voisi vastata kysymykseen ”oletko harkinnut rintaimplanttien ottamista”. En ole.
Ihmisiä kuolee esteettiseen kirurgiaan eli turhamaisuuksissaan tehtyihin leikkauksiin. Ei saisi vinosti hymyillä, mutta henki voi lähteä kun pyllyleikkaus epäonnistuu.
Silikonirintojen lisäksi laitetaan siis silikonipakaroitakin. En tiedä millaisia sanontoja on kauneusleikkausten halpamaissa, mutta suomeksi kai voi sanoa, että leikkaus meni ihan perseelleen.
Mutta jos on saatu muhkuraa sinne ja tänne, niin sitten tietenkin otetaan selfie, joka laitetaan
internettiin ikuisiksi ajoiksi. Huulet ovat turvoksissa kuin olisi saatu leipälapiosta päin naamaa.
Vähän on ikävä Elovena-tyttöä.