Pääministeripuolueeksi pitää kasvaa uudelleen
Viikonloppuna pidetyssä keskustan puoluevaltuustossa puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti puolueen tavoittelevan kansalta suurinta luottamusta kevään 2027 eduskuntavaaleissa. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta aito ja välttämätön. Ei puolueen, vaan kotimaan suunnan kääntämiseksi.
Ilmapiirin jakaantuessa ja polarisaation jyrkentyessä kolmas vaihtoehto Suomen johtamiseksi tarvitaan. Vaihtoehtona emme voi kuitenkaan jäädä toiseksi. Äänestyskopissa ääni annetaan yhdelle puolueelle – ei kompromissille, toivottavalle hallituskumppanille tai seuraavaksi parhaalle vaihtoehdolle.
Eduskuntavaalivoiton takaamiseksi meidän on leimattava keskustalaisuus arvoksi, jonka suomalaiset haluavat jakaa. Keskellä olemisen identiteetti on kirkastettava.
Arvot kohtuullisuudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, sivistyksestä, kokonaisvaltaisesti kestävyydestä, yrittäjyydestä, ylisukupolvisuudesta ja yhdenvertaisuudesta kestävät aikaa.
Kysymys kuuluukin, teemmekö politiikkaa tarpeeksi arvolähtöisesti? Edistysmielisyydestä tavaamme juhlapuheissa, mutta mielipidemittauksissa keskustalle lyödään säilyttävän puolueen leima.
Koko Suomen puolustamisessa olemme parhaita, mutta aluepolitiikan rinnalla on otettava johtajuus useammalla politiikan sektorilla. Identiteettipolitiikkakin ansaitsee keskitien vaihtoehdon.
Arvoissamme uskon olevan avaimet keskustalaisuuden läpimurtamiseksi myös eteläisessä Suomessa. Pääministeripuolueeksi päästäkseen keskustan on voitettava vaalit myös kasvukolmiossa, josta valitaan noin puolet maamme 200 kansanedustajasta.
Itäsuomalaisena koen sen olevan myös oman kotiseutuni etu. Aidosti koko Suomea ymmärtävä laaja eduskuntaryhmä on paras tae myös maakuntien Suomen elinvoiman eteen.
Vapaus valita oma asuinpaikkansa onkin vapaus, joka keskittävältä kokoomukselta usein unohtuu. Tätä vapautta puolustaessaan keskustan on samalla muistettava, että myös harvaan asutun seudun äänet ansaitaan joka kerta uudelleen.
Sosiaalisen median aikakaudella on vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan oman alueen kansanedustajien työ riittää vakuuttamaan äänestäjät. Ihmiset niin maalla kuin kaupungeissa seuraavat valtakunnallisia somevaikuttajia ja politiikkoja.
Vaikka keskusta on ollut 2000-luvun yksi suosituimpia pääministeripuolueita, on tuohon rooliin kasvettava siis nyt uudelleen. Viestimme ei saa olla vain reaktiivista vasemmiston ja oikeiston esityksiin, vaan on itse tehtävä avaukset Suomen suunnalle 2030-luvulla.
Säilyttävä linja ei tuo uusia äänestäjiä. Keskustalaisen identiteetin kirkastaminen vaatii niin pitkälle tähtääviä visioita kuin ilmatilan valtaamista ajankohtaisissa aiheissa.
Orpon hallituksen kehysriihi korostaa tarvetta kolmannelle vaihtoehdolle. Talouspolitiikan täyskäännös rahanjakoineen onnistuu myös oikeistohallitukselta. Kakku jaetaan myös kokoomuksen toimesta etukäteen, vaikka toisin tätä ennen luvattiin.
Talouskasvu on enemmän kuin toivottavaa, mutta pikavipin ottaminen valtion eläkerahastosta ei lupaa hyvää velkasuhteen taittamiselle.
Keskustan on oltava sekä yhteistyön voima että rohkea vastavoima – silloin kun oikeisto unohtaa heikommat ja vasemmisto todellisuuden. Maailma huutaa kohtuullisempaa, kansanvaltaista ja kestävämpää tapaa hoitaa yhteisiä asioita.