Puoluesihteeriehdokkaille: Mikä on rivijäsenen paikka keskustassa?
Politiikassa ollaan vaikuttamassa. Tarkoittaa tämä sitten kannan ottamista oman lähialueen palveluihin, kuntapolitiikkaan tai vaikkapa valtakunnan politiikkaan.
Puolueet ovat työkalu vallan käyttämiseen ja oman äänen vahvistamiseksi. Jos työkalu tylsistyy, menettävät myös puolueet merkityksensä ihmisten silmissä.
Keskustassa päätöksenteon tärkein yksikkö on ollut paikallisyhdistys. Jokaisella kylällä ja pienemässäkin lähiössä on ollut oma yhdistyksenä, jossa yksittäinen jäsen uskaltaa ottaa kantaa ja jonka mandaatilla saa lähteä äänestämään sääntömääräisiin kokouksiin – aina puoluekokousta myöten.
Paikallisyhdistyksillä on myös mahdollisuus tehdä aloitteita käsiteltäväksi kunnallisjärjestöille, piiritasolle, puoluehallitukselle ja puoluekokoukselle. Vieläköhän tämä muuten muistetaan?
Paikallisyhdistykset ovat hiipuvaa sorttia. Tähän on päädytty osin tätä tavoitteelleen järjestöuudistamisen ja toisaalta väen vähentymisen myötä. Kun yksi askel päätöksenteon portaista on poistumassa, kynnys vaikuttaa kasvaa. Ollaan tilanteessa, jossa vanhat rakenteet murtuvat – mikä on uusi väylä vaikuttaa?
Kysymys ei ole pelkästään vallankäytöstä, vaan myös puoluetoiminnan vetovoimasta: jos yksittäisellä jäsenellä ei ole väylää vaikuttaa, puolueen kansanvaltaisuus kärsii.
Jos politiikan muodostumiseen ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa, ei puolueen linjoihin myöskään sitouduta. Kuka haluaa olla pelkkä ”kyllä-mies” – yes man? Mitä yksittäinen rivijäsen saa vastineeksi puoluetyöhön antamalleen ajalle?
Kuka haluaa olla pelkkä ”kyllä-mies” – yes man?
Syksyn puoluekokouksessa keskustalle valitaan uusi puoluesihteeri.
Puoluesihteeri on keskustan ”toiminnan johtaja”. Ylin järjestöpäällikkö, joka järjestää puolueen palikat niin, että toiminta edesauttaa poliittisen liikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Arvot muuttuvat linjoiksi ja linjat teoiksi. Ennen kaikkea: luodaan muutosta.
Seuraakin kysymys puoluesihteeriehdokkaille: Mikä on keskustalaisen rivijäsenen paikka sinun johtamassa keskustaliikkeessä? Mitkä ovat yksittäisen jäsenen vaikuttamisen väylät? Kuka valvoo ja miten puoluekokouspäätösten toteutumista? Kumpi painaa käytännön politiikassa enemmän: puoluekokouksen ottama kanta vai eduskuntaryhmän päätös?
Parhaimmillaan puoluetoiminta tarjoaa sellaista yhteisöllisyyden ja yhteisten onnistumisten tunnetta, jota ei muualta saa.
Keskustan kehityksessä piilee nyt kuitenkin vaara, jossa puolueesta on tulossa ikäänkuin kommandiittiyhtiö: on harva äänivaltaisten joukko ja sitten äänettömien ”yhtiömiesten” yleisö. Tämä vie tarkoitusta koko puolueen olemassaololta ja on myös perinteiselle kansanvaltaiselle liikkeelle yhdenlainen identiteettikriisi.
Keskustan pitää olla kansanvaltainen liike ja vahvistaa demokraattisia rakenteita omassa puoluetoiminnassaan ja laajemmin yhteiskunnassa. Tänä kesänä tämän työn arvosta meitä on taas muistutettu. Oman takapihan pitää kuitenkin olla kunnossa.