Onko etiikka vanhanaikaista?

Blogi

Teknologinen kehitys yllättää meidät päivittäin. Muistan miten vain reilut vuosi sitten ihmettelin Chat GPT:tä. Tänään luen lehdestä, että tekoäly neuvoo Israelia, mihin taloon iskeä Gazassa. Tätäkö on tämän päivän edistys?

Tunnen, että olemme hallitsemattoman kierteessä ja millään taholla ei ole voimia suitsia teknologista kehitystä eettisesti kestävälle raiteelle. Puhuuko ylipäänsä kukaan eettisistä näkökohdista teknologian yhteydessä?

Ainakin kotimainen keskustelu painottuu siihen, mitä kaikkia hyviä mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat esimerkiksi työelämään ja terveydenhoidolle.

Uuden teknologian eettisesti arveluttaviin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota jo aiemmin niin meillä kuin maailmalla.

Otan esimerkiksi sosiaalisen median. Älypuhelimet ovat olleet käytössämme parikymmentä vuotta. Eri some-kanavat Facebookista Tiktokiin ovat nyt täysillä käytössä ja viemässä suuren ajan huomiostamme.

Some ja älypuhelin ovat aikuisillekin addiktoiva aikasyöppö. Ne vievät tilaa muusta tekemisestä: yhdessä olosta, työnteosta, lukemisesta, liikkumisesta, nukkumisesta.

Keskittymiskyvyn heikkeneminen, pakottava tarve seurata tulleita viestejä ja jonkin sortin riippuvuus vaivaavat meistä useampia, vaikka emme sitä haluaisi myöntää ja tiedostaa.

Lapsille älypuhelin–some-yhdistelmä on iso ja riskialtis asia. Kiusaaminen, nöyryyttäminen, väkivalta, porno, lasten seksuaalinen ahdistelu. Tätä tarjoaa känny lapsille tunnista toiseen.

Jos aikuista ihmistä alkaa Twitterin tölviminen kiusata, sieltä voi lähteä pois. Sen sijaan emme voi edellyttää, että lapset kykenisivät itse hallitsemaan somen käyttöään.

Ongelma on, että somejättien annettiin rakentaa liiketoimintamallinsa ilman eettistä näkökulmaa. Tämän virheen vuoksi meillä on muutamia globaaleja koukutustehtaita, joiden vuoksi erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys on koetuksella niin Suomessa kuin muuallakin.

Nyt jälkijättöisesti eri maat yrittävät vimmatusti löytää keinoja säädellä ja lisätä somejättien vastuuta bisneksensä haitoista lapsille ja nuorille. Myös EU on lisännyt vastikään someyhtiöiden säätelyä.

On paradoksi, että Kiinassa kehitetty Tiktok ei ole sallittu siellä. On jopa arveltu, että Kiina loi Tiktokin bioaseeksi aiheuttaakseen aivoissa tuhoa, jota sen koukkuun jääneet käyttäjät eivät edes tiedosta.

Teknologian eettisiä kysymyksiä ei voi sivuttaa kehitysoptimismin nimissä. Olemme jo tehneet isoja virheitä. On tärkeää, että me kansalaisina ja kuluttajina nostamme omaa eettistä tietoisuuttamme.

Vastuuta haittapuolista ei kuitenkaan voi sysätä käyttäjille. Uuden teknologian innovaattorit ja rahoittajat sekä lainsäätäjät – heillä on vastuu niin maailmalla kuin Suomessa siitä, että eettiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon. Jälkikäteen korjaaminen on vaikeaa.