Suomea tahdotaan puolustaa
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkaisi äskettäin haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.
Tutkimuksen toteutus tapahtui loppuvuodesta 2019 eli tulokset ovat varsin tuoretta tavaraa.
Tutkimuksesta tulikin varsin hyviä uutisia: sen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on vahvistunut verrattuna vuoden 2018 tutkimustulokseen.
Näin puolustusministerinä asia lämmittää mieltä aivan erityisesti.
Mutta mitä sitten on oikeastaan tutkittu ja kysytty ja keiltä?
Tutkimusta varten on haastateltu 1 011 henkilöä eri puolilta Suomea, joiden ikäjakauma on 15–79 vuotta. Varsin kattava otos siis.
Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta”, vastasi myönteisesti 68 prosenttia suomalaisista, kun edellisessä tutkimuksessa prosenttiluku oli 66.
Kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan” vastasi myöntävästi 85 prosenttia vastaajista. Edellisessä tutkimuksessa luku oli 84 prosenttia.
Vaikka prosentuaalinen kasvu maanpuolustustahdossa on maltillista, on sillä kokoaan suurempi merkitys.
Erityisesti kiinnittäisin huomiota siihen, että molempien kysymysten osalta maanpuolustustahto on kohonnut eniten nuorten, alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämä on erittäin ilahduttava ja positiivinen asia.
Maanpuolustustahtoa ei tule pitää mitenkään itsestäänselvänä asiana, vaan sen eteen pitää tehdä tiukasti työtä. Kyse ei ole vain maanpuolustuksesta, vaan kriisinkestävyydestämme yleisemminkin. Jokaisen yksilön panos on tärkeä yhteisen turvallisuuden rakentamisessa.
Toki haluan vielä todeta, että kansainvälisesti vertaillen maanpuolustustahto on Suomessa varsin korkealla tasolla. Esimerkiksi Ruotsissa maanpuolustustahto oli gallupien mukaan vuonna 2015 55 prosenttia ja Saksassa 18 prosenttia. Näihin lukuihin verrattuna Suomessa on hyvinkin korkeat lukemat.
On pidettävä huolta siitä, että lukemat pysyvät kiitettävällä tasolla myös jatkossa, emmekä palaa parin edellisen vuoden notkahduksiin.
Asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen komitea aloittaa työskentelynsä lähiviikkoina. Yhtenä tarkastelun aiheena on maanpuolustustahto, sen ylläpitäminen ja kohottaminen. Uskon, että MTS:n tutkimus antaa myös komitean työlle hyviä työkaluja.
Yleinen asevelvollisuus on puolustuksemme selkäranka ja sillä on myös kansalaisten keskuudessa vahva kannatus.
Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä nykyisellään kannattaa miehistä lähes kahdeksan kymmenestä, kun vuosi sitten lukema oli seitsemän kymmenestä. Naisten osalta luku on sama kuin vuosi sitten eli seitsemän kymmenestä kannattaa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmämme säilyttämistä.
Yleinen asevelvollisuus siis pidetään jatkossakin, mutta toki senkin pitää elää ajassa, ja kehittämistä tarvitaan.
Kuten todettua, vaikka maanpuolustustahtomme on korkealla, tulee tehdä paljon työtä, jotta se pysyy korkealla jatkossakin. Se on koko yhteiskunnan etu ja yksi merkittävimmistä turvallisuutemme takeista.