Suomi ei luovuttanut Turkille miestä, joka heitti polttopullon suurlähetystöä kohti Helsingissä

Suomi ei ole suostunut luovuttamaan Turkille ihmisiä, joilla on Turkin mukaan ollut kytköksiä terroristisina pitämiinsä Gülen-liikkeeseen tai PKK-kurdijärjestöön.

STT pyysi oikeusministeriöltä luovutuspyyntöjä ja -päätöksiä, joita Turkki on Suomelle esittänyt vuosina 2019–2022. Kesäkuun alkuun mennessä Suomi on saanut Turkilta kymmenen luovutuspyyntöä, joista Suomi on toistaiseksi ratkaissut seitsemän.

Suomi on luovuttanut kaksi ihmistä, mutta asiakirjojen perusteella luovutusten taustalla ei vaikuttaisi olleen viitteitä terrorismiin.

Turkki on presidentti Recep Tayyip Erdoganin johdolla suhtautunut vastahakoisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiseen. Perusteeksi Erdogan on muun muassa julkisuudessa esittänyt, että Suomi ja Ruotsi ”majoittavat terroristeja”.

Turkki on oikeusministeriön toimittamien päätösten perusteella halunnut Suomen luovuttavan kaksi Turkin kansalaista ”fetullahistiseen terroristijärjestöön”, toisin sanoen Gülen-liikkeeseen, kuulumisesta.

Turkin viranomaiset pitävät turkkilaissaarnaaja Fethullah Gülenin mukaan nimettyä yhteiskunnallista kansanliikettä terrorijärjestönä. Erdoganin hallinto on myös esittänyt, että Erdoganin AK-puoluetta aiemmin kannattanut liike olisi ollut vastuussa Turkissa vuonna 2016 tehdystä epäonnistuneesta vallankaappauksesta. Euroopan unioni ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki pitää.

Yksi miehistä, joita Turkki on vaatinut luovutettavaksi, on oikeusministeriön päätöksen mukaan saanut yli kuuden vuoden vankeusrangaistuksen kotimaassaan terroristijärjestön jäsenyyden vuoksi.

Päätökseen on kirjattu, että näyttönä miestä vastaan on pidetty Turkin mukaan sitä, että hän käytti Bylock-nimistä pikaviestisovellusta vuonna 2014. Turkki on pitänyt Bylock-sovellusta merkkinä Gülen-liikkeeseen kytkeytymisestä, ja eri uutislähteiden mukaan Turkissa on jaettu sovellusta käyttäneille pitkiä vankeusrangaistuksia.

Miehistä toista puolestaan syytetään Turkissa johtoasemasta Gülen-liikkeessä. Myös hän oli viestinyt Bylockilla.

Lokakuussa 2008 Turkin suurlähetystö joutui tuhotyön kohteeksi, kun sen oveen oli valeltu bensiiniä ja sitä kohti oli heitetty ainakin yksi polttopullo.

Suomi ei suostunut luovuttamaan kumpaakaan. Ministeriön päätösten mukaan Turkki ei esittänyt konkreettisia rikoksia, joihin miesten katsottiin syyllistyneen.

–  Pelkkä järjestön jäsenyys ei ole Suomen lain mukaan rikoksena rangaistavaa, ministeriön toista miestä koskevassa päätöksessä todetaan.

Suomi voi suostua luovutukseen, jos teko, josta henkilöä syytetään, on rangaistava sekä Suomessa että kohdemaassa. Rikoksen pitää olla myös sellainen, josta enimmäisrangaistus on Suomessa vähintään yksi vuosi vankeutta.

Suomi ei myöskään luovuttanut Turkille miestä, joka tuomittiin Turkin Helsingin-suurlähetystön polttoiskusta.

Lokakuussa 2008 Turkin suurlähetystö joutui tuhotyön kohteeksi, kun sen oveen oli valeltu bensiiniä ja sitä kohti oli heitetty ainakin yksi polttopullo. Teon takana oli joukko nuoria miehiä, joista yksi oli alaikäinen.

Iskua edeltäneenä päivänä suurlähetystön edustalla oli pidetty kurdien mielenosoitus, ja mies, jota Turkki vaati luovutettavaksi, oli osallistunut siihen. Hän myös tunnusti valelleensa ovea bensiinillä ja heittäneensä sitä kohti polttopullon.

Syyttäjä piti tekoa poliittisesti motivoituneena, ja tuoreeltaan myös Turkki piti kurdijärjestö PKK:ta vastuullisena tekoon. EU ja myös Suomi luokittelevat PKK:n terrorijärjestöksi.

Käräjäoikeus tuomitsi miehelle ehdollista vankeutta ja yhdyskuntapalvelua.

Yli kymmenen vuotta myöhemmin Turkki vaati miehen luovuttamista muun muassa aseelliseen terrorijärjestöön kuulumisesta. Suomi ei suostunut pyyntöön, koska mies oli sovittanut tuomionsa Suomessa ja on nykyisin myös Suomen kansalainen. Suomi ei luovuta omia kansalaisiaan toisiin valtioihin.

Sen vuoksi oikeusministeriö myös suorilta käsin hylkäsi yhden Turkin esittämän luovutuspyynnön. Turkki pyysi luovuttamaan Suomen kansalaisen, joka oli Turkissa tuomittu PKK:n jäsenyydestä.

Suomeen jäi myös mies, jota Turkki vaati luovuttamaan Facebook-kirjoitusten vuoksi. Kirjoitusten epäiltiin loukkaavan presidentti Erdogania. Luovuttamiselle ei nähty perustetta, koska kirjoitukset voisivat oikeusministeriön mukaan johtaa Suomessa enimmillään sakkotuomioon kunnianloukkauksesta.

Suomi on myöntänyt turvapaikan ainakin yhdelle ihmiselle, joka on vähintään kannattanut PKK:ta. Vuonna 2019 korkein hallinto-oikeus arvioi, että Maahanmuuttoviraston on myönnettävä turvapaikka kurditaustaiselle turkkilaiselle, joka kertoi kannattavansa PKK:n toimintaa ja osallistuneensa muun muassa mielenosoituksiin.

Kotimaassaan hän oli saanut runsaan kahden vuoden tuomion terroristijärjestön propagandan levittämisestä, koska hän oli julkaissut Facebookissa PKK-myönteisiä päivityksiä. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin arvioi, ettei hakija ollut osallistunut aseelliseen toimintaan ja että hänen saamansa tuomio oli tekoon nähden kohtuuton. Oikeus piti tuomiota vainona.

Toisaalta Suomi ei vuonna 2021 myöntänyt turvapaikkaa naiselle, joka oli ollut PKK:n kouluttaja. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että nainen oli merkittävä ideologinen kouluttaja, minkä vuoksi hän on voinut myötävaikuttaa terroristisiin tekoihin.

Valtion turvapaikkapäätökset tehdään luovutuspyyntöjen rinnalla, eli kyse on kahdesta erillisestä prosessista. On periaatteessa mahdollista, että Turkki on esittänyt luovutuspyynnön turvapaikkaa hakeneisiin, mutta STT:n oikeusministeriöltä saamista tiedoista ei tällaista ilmene.

Vuonna 2021 Suomi päätti luovuttaa Turkkiin miehen, joka oli kotimaassaan tuomittu seksuaalirikoksista yli 19 vuoden vankeusrangaistukseen

Oikeusministeriö on evännyt valtaosan Turkin pyynnöistä, mutta Suomi on viime vuosina luovuttanut Turkille kaksi ihmistä. Molemmissa tapauksissa oli kyse seksuaalirikoksista, ja molempiin oikeusministeriö pyysi etukäteen lausuntoa korkeimmalta oikeudelta (KKO).

Vuonna 2021 Suomi päätti luovuttaa Turkkiin miehen, joka oli kotimaassaan tuomittu seksuaalirikoksista yli 19 vuoden vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus ei omassa lausunnossaan nähnyt luovutukselle esteitä muun muassa siksi, että samat rikokset olivat Suomessakin rangaistavia. Tuomio ei kuitenkaan Suomessa olisi yhtä pitkä kuin Turkissa.

Suomi luovutti vuotta aiemmin myös miehen, joka oli Turkissa asetettu syytteeseen 13-vuotiaaseen lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Syytetty oli tekoaikaan teini-ikäinen. KKO katsoi äänestyspäätöksellä 3–2, että mies voitiin luovuttaa Turkkiin oikeudenkäyntiä varten.

KKO arvioi molemmissa päätöksissä myös sitä, millaisissa oloissa mahdollinen vankeustuomio istuttaisiin ja olisivatko vankilaolot epäinhimilliset. Molemmissa tapauksissa Turkki kertoi tulevaksi mahdolliseksi sijoituspaikaksi verraten uuden Yalvacin vankilan.

Turkki on saanut kritiikkiä vankien oloista, mutta kyseinen vankila ei ole saanut moitteita muun muassa Euroopan neuvoston kidutuksen vastaiselta komitealta.