Vain YK kokoaa koko maailman yhteen, YK-lähettiläs Salovaara sanoo ja muistuttaa Suomenkin kannattavan turvallisuusneuvoston uudistamista
Yhdistyneitä kansakuntia, ja etenkin sen turvallisuusneuvostoa, on Venäjän hyökkäyksen jälkeen syytetty hampaattomuudesta. Suomen YK-lähettiläs Jukka Salovaara näkee asian toisin.
Hänen mielestään sota on osoittanut, kuinka keskeinen kansainvälisen politiikan näyttämö YK on.
– Ei ole muuta paikkaa, joka kokoaisi kaikki maailman maat samalla tavalla kuin YK tekee.
Ulkoministeriön valtiosihteerinä toukokuussa aloittavan Salovaaran mielestä YK voi esimerkiksi tarjota rauhanneuvotteluille erilaisen alustan kuin yksikään toinen taho. Turvallisuusneuvostoa koskevan kritiikin hän kuitenkin ymmärtää.
– Totta kai turvallisuusneuvoston rakenne nykyisessä maailmantilassa on ongelmallinen, Salovaara sanoo ja myöntää turvallisuusneuvoston toimimattomuuden murentavan sen arvovaltaa.
– Senhän takia puhutaan paljon turvallisuusneuvoston uudistamisesta ja jäsenkunnan laajentamisesta, mitä me Suomena kannatamme. Se mistä emme pidä, on veto-oikeus, sillä yksittäisen maan veto-oikeus voi todellakin halvaannuttaa turvallisuusneuvoston.
Venäjä on yksi turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta, joten se voi veto-oikeudellaan yksin estää turvallisuusneuvostoa toimimasta. Toisen maailmansodan jälkimainingeissa rakennetun YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten ajateltiin pitävän yhdessä yllä maailmanrauhaa.
– Ei silloin tietenkään pystytty ennakoimaan, että yhdestä pysyvästä jäsenestä tulee hyökkääjä.
Vaikka turvallisuusneuvoston kädet ovat sodan lopettamisen suhteen sidotut, pitää Salovaara merkityksellisenä sitä, että Venäjän toiminta tuomittiin selvin luvuin YK:n yleiskokouksessa. Siitäkin huolimatta, ettei päätöksellä ole samaa oikeudellista painoa kuin turvallisuusneuvoston päätöksellä olisi ollut.
– Kyllä se silti selkeän poliittisen viestin lähettää ja kielii siitä, kuinka eristäytynyt Venäjä on tällä hetkellä toimiensa kanssa.
Jos Euroopassa ei käytäisi sotaa, käynnistyisi Salovaaran uusi pesti ulkoministeriön korkeimpana virkamiehenä epäilemättä rutiininomaisemmissa merkeissä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu paitsi Salovaaran tuleviin työtehtäviin, myös nykyhetkeen.
– Viime viikot ovat menneet Ukrainan sodan kanssa, Salovaara sanoo virka-asunnossaan New Yorkin arvokkaan Park Avenuen poikkikadulla.
Päivä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Yhdysvallat vaati turvallisuusneuvostossa Venäjää vetämään joukkonsa Ukrainasta. 15 maasta äänestämästä jättäytyivät Kiina, Intia ja Arabiemiirikunnat. Venäjä käytti veto-oikeuttaan.
Viime viikolla Venäjän aikeissa oli tuoda YK:n turvallisuusneuvoston äänestykseen päätöslauselma humanitaarisesta avusta Ukrainaan. Päätöslauselman luonnos ei kuitenkaan sisältänyt mainintaa Venäjän hyökkäyksestä maahan. Salovaaran yhdysvaltalaiskollega, Yhdysvaltojen YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfield totesi lausunnossaan Venäjän käyttävän turvallisuusneuvostoa disinformaation pyörittämiseen ja propagandan levittämiseen.
YK-lähettilään mielestä YK:n ja YK:n turvallisuusneuvoston välille ei voi piirtää yhtäläisyysmerkkejä, ja on tärkeää muistaa, että YK tekee paljon muutakin. Salovaara nostaa esimerkiksi YK:n toiminnallisen puolen, kuten sen kehitysjärjestöt.
– Erityisesti YK:n humanitaarinen apu ja pakolaisapu ovat olleet Ukrainan kriisissä hyvin tärkeässä roolissa, Salovaara sanoo.
Hänen mielestään YK onkin kriisin hoitamisessa omimmillaan.
– Ja jos ajatellaan vaikka Unicefia ja Unicefin aktiivista toimintaa lasten hyväksi, nämä ovat esimerkkejä siitä, että YK toimii ja että sillä on nimenomaan sellainen maailmanlaajuinen läsnäolo, mikä on oikeastaan aika ainutlaatuinen.
Kuluneen kolmen New Yorkin vuoden aikana Salovaara on saanut todistaa myös sen, miten YK suoriutui koronapandemiasta – ja miten YK säilytti toimintakykynsä pahimmassakin pandemiavaiheessa, hän huomauttaa. Hänen mielestään lasin voi aina nähdä olevan joko puoliksi täynnä tai puoliksi tyhjä.
– Tietenkin YK:n toiminnassa on puutteita, mutta se on myös hyvin välttämätön kansainvälinen toimija.
Salovaara on toiminut Suomen YK-edustuston päällikkönä kesäkuusta 2019. Ennen pian taakse jäävää tehtävää ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1995 työskennellyt Salovaara on toiminut ulkoministeriössä muun muassa Eurooppa-osaston ja poliittisen osaston päällikkönä.
Venäjää hän sanoo katsovansa Atlantin takaa samalla lailla kuin ennenkin.
Vaikka Salovaara ymmärtää Yhdysvaltain huolen Suomen ja Ruotsin asemasta, niin kommentit Nato-jäsenyyteen liittyen eivät ole uusia.
– On hyvä asia, että he kiinnittävä huomiota Suomen ja Ruotsin turvallisuuteen, mutta meille ne puheet ovat kovin tuttuja. Nyt kun ulkopuoliset kuuntelevat näitä viestejä tässä uudessa hälyttävässä tilanteessa, niin niille annetaan helposti suuri merkitys.
Siihen, onko hän keskustellut aiheesta Yhdysvaltain YK-lähettilään Linda Thomas-Greenfieldin kanssa, Salovaara ei vastaa suoraan, vaan toteaa käyvänsä kollegoidensa kanssa keskusteluita nykytilanteesta jatkuvasti. Erityisen läheisiä ovat muiden Pohjoismaiden YK-lähettiläät.
Täysimittainen sota Euroopassa yllätti Salovaaran mukaan ”kaikki”. Sota myös pakottaa miettimään asioita uudelleen, hän sanoo. Venäjän osuutta tilanteeseen Salovaara pitää paradoksaalisena.
– Jos he sanovat, että Naton valmiudet huolestuttavat, niin mikä muu kuin tämänkaltainen kriisi pakottaa Naton ja Nato-maat kohentamaan omia valmiuksiaan?
Ulkoministeriön korkeimpana virkamiehenä pian aloittavan Salovaaran mielestä on täysin luonnollisesta, että Suomessa käydään nyt ”hyvinkin vakavaa” Nato-keskustelua.
– Olisi aikamoinen ihme, jos uusi tilanne Euroopassa ei aiheuttaisi meillä pohdintaa, Salovaara vastaa kysymykseen Suomen Nato-keskustelusta.
Hänen mielestään edessä on nyt perusteellisen pohdinnan paikka, mutta se pohdinta on käytävä ”hyvin laaja-alaisesti”.
Naton ovien kolkuttelua merkittävämpi vaikutus Suomen asemaan kansainvälisen yhteisön jäsenenä on tulevan valtiosihteerin mielestä ollut valinta liittyä Euroopan unioniin.
– Suomi ei ole määritellyt itseään puolueettomaksi EU-jäsenyyden jälkeen. Tietenkin olemme tällä hetkellä sotilaallisesti liittoutumattomia, sen Nato-jäsenyys sitten muuttaisi. Se olisi iso muutos, sanoo kannuksensa isolta osin erilaisista ulkoministeriön EU-tehtävistä hankkinut Salovaara.
Keskustelua EU:n puolustusyhteistyöstä Suomi on Salovaaran mukaan käynyt voimakkaasti. Käytännön rakenteet puuttuvat siitä, miten EU-maat auttavat toisiaan, mutta jo se, että EU:n jäsenmaissa on ”sotilaallisesti hyvin kykeneviä” maita antaa Salovaaran mukaan Suomelle tietynlaista turvaa.
Sitä, kuinka nopeasti ja päättäväisestä EU on kyennyt Ukrainan kriisissä toimimaan, Salovaara kiittää ja sanoo sen olevan myös Suomen kaltaisen maan kannalta erittäin positiivinen asia.
Sota Ukrainassa ei Salovaaran mielestä kuitenkaan ratkea sillä, että Ukraina otetaan EU-jäseneksi nopeutetulla prosessilla. Ratkaisujen on oltava vielä nopeampia ja niistä kaikkein tärkein on aselepo.
– Ukraina ja Venäjä löytävät toivottavasti keskinäisissä neuvotteluissaan poliittisen ratkaisun, joka on Ukrainan suvereniteetin kannalta hyvä. Venäjä ei saa ratkaista tätä sotimalla.
Sekä New Yorkissa että YK-lähettiläänä hyvin viihtynyt Jukka Salovaara aikoo hoitaa nykytehtäväänsä aivan loppuun saakka. Viimeinen työpäivä YK:ssa on 29. huhtikuuta, kohti Helsinkiä Salovaara matkustaa viikonlopun aikana ja maanantaina 2. toukokuuta alkavat uudet tehtävät.
Tuleva valtiosihteeri toivoo voivansa olla tukena sekä nykyiselle että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen koottavalle hallitukselle. Ulkoministeriötä Salovaara pitää tulevien vuosien keskeisenä toimijana muuttuneessa maailmantilanteessa.
Työ YK:ssa on paitsi auttanut luomaan kontakteja EU:n ulkopuolisiin maihin, myös muistuttanut Salovaaraa siitä, miten samanmielisiä Pohjoismaat ovat. Tämä tarkoittaa tiiviitä pohjoismaisia yhteyksiä myös valtiosihteerinä – erityisesti Ruotsin kanssa.
– Ensimmäinen ulkomainen kontakti uudessa tehtävässä on tavata Ruotsin kollegaa. Se on jo kalenterissa.