KAKS tutki: Kaksi viidestä arvioi olevansa hyvin tietoinen hyvinvointialueiden tehtävistä
Alle puolet (40 %) suomalaisista arvioi olevansa erittäin tai melko hyvin tietoinen hyvinvointialueiden ja aluevaltuustojen tehtävistä, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Kolmannes (32 %) uskoo, ettei tietämys ole hyvää muttei huonoakaan. Tietämyksensä enemmän tai vähemmän heikoksi arvioi reilu neljännes (27 %) suomalaisista.
Keskimäärää paremmaksi oman tietämyksensä arvioivat suurituloiset (53 % tietää erittäin tai melko hyvin), ylempään keskiluokkaan samaistuvat (52 %), yrittäjät (49 %), korkeasti koulutetut (49 %), yli 60-vuotiaat (46 %) ja eläkeläiset (45 %). Työväenluokkaan samaistuvien keskuudessa (36 %) on keskimäärää enemmän tietämyksensä huonoksi kokevia.
Hallituspuolueiden kannattajat arvioivat tietämyksensä keskimäärää paremmaksi.
Kaksi viidestä perussuomalaisten kannattajista (39 %) arvioi tietämyksensä heikoksi. Osaltaan tämä saattaa selittää perussuomalaisten heikohkoa menestystä aluevaaleissa.
Äänestämättä jättäneistä enemmistö (56 %) arvioi tietämyksensä olevan erittäin tai melko heikkoa ja vain kuudesosa (16 %) otaksuu olevansa hyvin perillä hyvinvointialueiden tehtävistä.
Pelastuspalveluita (95 %) ja terveyspalveluita (93 %) pitää itselleen jollakin tasolla tärkeänä reilu yhdeksän kymmenestä ja sosiaalipalveluja (83 %) neljä viidestä. Äärimmäisen tärkeänä pelastus- (54 %) ja terveystoimen (50 %) palveluiden saatavuutta pitää puolet suomalaisista ja sosiaalitoimen osalta joka neljäs (25 %).
Terveystoimen palveluita arvostavat etenkin työntekijäasemassa olevat sekä eläkeläiset. Sosiaalitoimen palveluiden saatavuutta tähdentävät edellä mainittujen ryhmien lisäksi opiskelijat. Ikääntyneiden ja eläkeläisten mielestä myös pelastustoimen palveluiden saatavuus on keskimäärää tärkeämpää.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 030. Vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.