Honkonen: Keskustan Nato-kanta esillä puoluevaltuustossa huhtikuussa

Keskustan Nato-kannan muodostaminen on alkanut, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen sanoo.

Viime viikon torstaina pidetyssä puoluehallituksen kokouksessa päätettiin, että keskusta päivittää ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset kevään aikana.

Honkonen kertoo, että huhtikuun toisena viikonloppuna Vaasassa pidettävä puoluevaltuuston kokous on ensimmäinen paikka, jossa Nato-kannasta keskustellaan laajemmin.

– Enempää en pysty sanomaan tässä kohtaa, hän sanoo.

Honkonen muistuttaa, että Suomella on käynnissä prosessi maan ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan ja aseman määrittämiseksi, eikä sen lopputulosta vielä tiedetä.

– Jos päädytään Nato-jäsenyyden hakemiseen, asia käydään läpi valtionjohdon ja puolueiden yhteisymmärryksessä.

Honkonen uskoo, että keskustan kesäkuisessa puoluekokouksessakin Suomen kokonaisturvallisuus, kriisinkestävyys ja puolustus joka tapauksessa puhuttavat.

Keskusta on päättänyt aloittaa laajan kenttäkierroksen, jotta tarjotaan ihmisille mahdollisuuksia kertoa mielipiteensä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

– Ympäri maakuntia, kaupunkeja ja kuntia järjestetään tilaisuuksia, joissa on tarkoitus keskustella kasvotusten tästä teemasta. Jaamme myös tietoa, koska tiedon puute lisää ihmisten pelkoja.

Honkonen on pistänyt merkille, että keskustan Nato-kannan muodostaminen herättää runsasta kiinnostusta esimerkiksi Twitterissä.

– Tämän keskustelun perusteella näyttää siltä, että keskusta on Suomen vaikutusvaltaisin puolue.

Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajana toimiva Honkonen kertoo saaneensa paljon kriittistä palautetta seuran olemassaolosta Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan.

Hän uskoo, että monet suomalaiset eivät tiedä, mistä ystävyysseuratoiminnassa on kyse.

– Siinä ei ole kyse valtioiden välisestä ystävyydestä vaan tavallisista ihmisistä ja heidän vuorovaikutuksestaan. Ihmisillä menee nämä vähän sekaisin ja sen takia palautetta tulee aika paljon.

Honkosen mielestä seuran toiminta on edelleen tärkeää.

– Sekin kannattaa huomata, että ukrainalaisista 30 prosenttia on venäjänkielisiä. Suomeen saattaa tulla aika paljon myös venäjänkielisiä ukrainalaisia pakolaisia, joten venäjän osaaminen ja siihen liittyvät teemat ovat jatkossakin tärkeitä.

Honkosen mukaan on myös tärkeää muistaa, että tavalliset venäläiset eivät ole tehneet mitään pahaa.

– Suomi–Venäjä-seuraa tarvitaan nyt siinä, että Suomessa kieliryhmien välillä tilanne ei kärjistyisi. Väärää puuta ei pidä haukkua, ja siinä tarvitaan kulttuurin ymmärrystä ja pehmeiden asioiden esiintuontia.