Poikien elinajanodote notkahti viime vuonna – voiko vuosikymmeniä jatkunut elinajanodotteen kasvu vielä jatkua?

Suomalaisten elinajanajanodote voi vielä nousta tulevina vuosina, uskoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Sira Karvinen.

Suurta linjaa katsottaessa elinajanodote on noussut Suomessa vuosikymmenten ajan. Viime vuonna poikien elinajanodote kuitenkin lyheni Tilastokeskuksen lukujen mukaan 0,1 vuotta ja tyttöjen piteni 0,1 vuotta vuoteen 2019 verrattuna. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli Suomessa viime vuonna 79 vuotta ja tyttöjen 84,6 vuotta.

Esimerkiksi vuonna 1974 elinajanodote oli miehillä hieman alle 67 ja naisilla jonkin verran yli 75 vuotta. Tästä miesten luku on noussut yli 12:lla ja naistenkin yli yhdeksällä vuodella.

Elinajanodote on tilastollinen tunnusluku, joka kuvastaa sitä, minkä ikäisenä viime vuonna syntyneet lapset kuolisivat, jos kaikkien ikäryhmien kuolleisuus pysyisi tulevaisuudessa viime vuoden tasolla.

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Joni Rantakarin mukaan viime vuoden elinajanodote on siis laskettu vain ja ainoastaan vuoden 2020 kuolleisuuden perusteella.

– Jos kuolleisuus olisi samanlaista tulevaisuudessa kuin se on nyt, niin sitten elinajanodote olisi tämä, Rantakari sanoo.

Nyt syntyvät lapset elävät siis syntymähetkensä elinajanodotetta pitempään, mikäli elinajanodote nousee tulevina vuosina.

Suomessa viime vuoden kaltaisia notkahduksia on havaittu joskus aiemminkin, mutta varsinaiseen laskuun elinajanodote ei ole kääntynyt.

Geenien ja sattuman lisäksi ihmisen elinikään vaikuttavat ympäristötekijät kuten elintavat. Karvisen mukaan Yhdysvalloissa on jo 2000-luvun alusta saakka uumoiltu, että elinajanodote voisi kääntyä laskuun ylipainon yleistymisen vuoksi. Ylipaino on yhteydessä esimerkiksi 2. tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä monenlaisiin syöpiin.

Jotta mahdollisimman moni voisi Suomessa elää niin pitkään kuin geenit vain sallivat, väestön tulisi Karvisen mukaan liikkua tarpeeksi, välttää ylipainon kerryttämistä nykyisellä tahdilla ja käyttää terveyspalveluita aina tarvittaessa. Esimerkiksi elinajanodotteeseen paljon vaikuttava lapsikuolleisuus on Suomessa jo erittäin matalalla tasolla.

Tällä hetkellä ihmisen pisin mahdollinen elinikä on Karvisen mukaan 120–125 vuoden tietämissä, mutta tähän yltääkseen täytyy olla poikkeusyksilö. Tutkijan mukaan on vaikeaa arvioida, mikä voisi olla Suomen väestölle korkein mahdollinen elinajanodote.

–  Lähivuosina tavoitteen asettaminen sataan vuoteen vaikuttaa kuitenkin epärealistiselta, hän sanoo.

Koska elinajanodote kuvastaa sitä, minkä ikäisenä ihmiset kuolivat viime vuonna, siihen vaikuttavat kuolleisuutta mahdollisesti lisäävät tekijät, kuten koronapandemia.

Karvisen mukaan tutkijat ovat jo esittäneet arvioita, että Yhdysvalloissa pandemia on vaikuttanut siihen, minkä ikäisenä ihmiset ovat kuolleet.

Tutkimuksen mukaan viime vuonna covid-19 oli Yhdysvalloissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Brittilehti Guardian uutisoi aiemmin tutkimuksesta, jonka mukaan Länsi-Euroopassa pandemia on aiheuttanut suurimman laskun elinajanodotteeseen sitten toisen maailmansodan.

Tilastokeskuksen mukaan Ruotsissa poikien elinajanodote laski viime vuonna ensimmäistä kertaa 35 vuoteen ja suhteellisen merkittävästi, eli noin 0,7 vuotta. Ruotsalaistyttöjen elinajanodote laski 0,4 vuodella, joka on enemmän kuin kertaakaan viimeisen 30 vuoden aikana.

Suomessa alueelliset erot elinajanodotteessa ovat miehillä suuremmat kuin naisilla. Pohjanmaalla poikien elinajanodote oli viime vuonna 3,8 vuotta pidempi kuin Pohjois-Karjalassa, jossa se oli lyhyin, 77,3 vuotta. Pohjanmaalla poikien elinajanodote oli 81,1.

Tyttöjen suhteen maakuntien väliset erot jäivät 2,5 vuoteen. Ahvenanmaalla tyttöjen elinajanodote oli viime vuonna 85,9 ja Kymenlaaksossa 83,4 vuotta.