Saarikko: Budjettiehdotus toteuttaa puoliväliriihen päätöksiä – "Saimme aikaan järkevän paketin"
Suomen täytyy saada tartuttua kiinni käynnissä olevaan talouden kasvupyrähdykseen, kirjoittaa keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) Suomenmaan puheenvuorossaan.
Saarikko kertoo, että vaikka valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle julkaistiin viime perjantaina 13. elokuuta, epäonnen perjantaista ei ollut kyse, sillä talouden näkymiä valaisee tällä hetkellä poutasää.
– Katson, että saimme aikaan järkevän paketin, jossa on tukea pandemian jälkien korjaamiseen, kotitalouksen pärjäämiseen ja yritysten työvoimapulaan, Saarikko kiittelee esitystä.
Ministerin mukaan tilannetta helpottaa myös se, että talouskasvu on osoittautunut arvioitua reippaammaksi.
– Monilla aloilla työvoimapula rajoittaa yritysten toimintaa ja kasvua jopa niin paljon, että joissakin yrityksissä on jouduttu kieltäytymään urakoista osaajien puutteen vuoksi. Talouden nousupiikin vuoksi ensi vuoden talousarvion suunniteltu alijäämä jää yli miljardi euroa pienemmäksi kuin vielä keväällä arveltiin, Saarikko kertoo.
Saarikko korostaa, että kasvupyrähdys tulee jäämään kuitenkin lyhyeksi. Julkinen talous on ohjattava oikeaan suuntaan nyt, kun se on mahdollista.
– Onkin hyvin tärkeää, että tämän hyvän sään aikana tehdään niitä toimia, joilla Suomen talous saadaan pysyvämmin kasvu-uralle, työllisyys nousemaan yli 75 prosentin ja velkaantuminen taittumaan 2020-luvun jälkipuoliskolle.
Saarikko haluaisikin keskittyä siihen, miten talouden tulopuolta voisi tukea.
– Suomi velkaantuu ensi vuonnakin, mutta huomattavasti vähemmän kuin tänä vuonna. Mittakaava on nyt sama kuin 2010-luvun alussa Kataisen hallituksen aikoihin. Yhteiskunnan menojen kattamiseksi talouden nousu lisää verotuloja ilman että kenenkään verotus sinänsä kiristyisi. Juuri tähän tulopuolen ja kasvun vahvistamiseen on keskityttävä.
Syytöksiin hallituksen tuhlailusta Saarikko vastaa sillä, että juuri valtion jakama tuki on auttanut yrityksiä ja kansalaisia pärjäämään koronakriisin läpi pelättyä paremmin.
Hän korostaa, että menot on kuitenkin harkittava ja käytettävä kasvua tukeviin kohteisiin.
– Tulevaisuuteen suuntaavia, positiivisia ja ratkaisuun pyrkiviä osia budjettiesityksessä ovat muun muassa ensimmäistä kertaa mukaan otettu lapsibudjetoinnin tarkastelu, osatyökykyisten tukeminen pohjoismaisella työvoimamallilla, sote-uudistuksen valmistelu ja monet ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimet, Saarikko listaa budjettiehdotuksen tulevaisuuskohteita.
Saarikon mukaan budjettiriihen sävelet ovatkin selvät.
– Tämän syksyn budjettiriihi on ensisijaisesti talousriihi; tässä mielessä olemme jo palaamassa normaalimpaan aikaan.
Termi budjettiesitys vaihdettu jutussa kauttaaltaan budjettiehdotukseen 17.8. klo 14.12.