Työelämässä yleistyy tapa hankkia tuloja useasta eri lähteestä
Työelämässä yleistyy tapa koota tulot useasta eri lähteestä, arvioi työelämätutkija Anu Järvensivu. Hän nimittää tätä työtapaa ansainnanyhdistämiseksi.
Ansainnanyhdistäjät koostavat kuukausittaisen tulonsa useammasta kuin yhdestä lähteestä. He työskentelevät esimerkiksi koulussa tuntiopettajana ja yrittäjänä konsultin tehtävässä.
– Tällöin on mahdollista olla uppoamatta organisaatioihin syvälle. Jos tykkää opettaa jotain ainetta, tuntiopettaja pystyy keskittymään siihen, eikä tarvitse sekaantua vaikkapa organisaatiomuutoksiin. Tätä nämä ihmiset korostavat, kertoo työntekijöiden uranvaihdoksiin perehtynyt tutkija.
– Ennustaisin, että työnteon muotona yrittäjyys, itsensä työllistäminen ja tulojen koonti monesta eri lähteestä ovat lisääntymässä.
Heillä, jotka ovat lähteneet palkkatyöstä ja siirtyneet ansainnanyhdistäjiksi, on riskinä, että sosiaali-, työttömyys- ja eläketurva heikentyy tai jopa menetetään.
Tilanne on Järvensivun mukaan kahtalainen: toisaalta työllisten jatkuvaa oppimista halutaan tukea, toisaalta katkos työelämässä mielletään todella negatiiviseksi.
Työn ohessa opiskelevilla on kuitenkin jaksamisriski.
– Varsinkin, jos puhutaan nelikymppisistä naisista, heillä on usein vielä muutakin työn ja opintojen päälle, Järvensivu huomauttaa.
Moni ammatinvaihtaja on todennut Järvensivulle, että turvana tilanteessa ovat puolison tulot. Osalla on sijoitusvarallisuutta tai ainakin asuntolainat maksettuna – mikä voi olla lannistavaa kuultavaa sellaiselle, jolla toisen kukkaroa tai omia sijoitusvaroja ei ole käytössään.
Esimerkiksi media- tai taidealalla on Järvensivun mukaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina tehneetkin töitä pienillä tuloilla.
Taloudellisista riskeistä huolimatta Järvensivun tekemissä haastatteluissa on noussut esille, että taloudellinen puoli häviää puntaroinnissa sille, että ammatinvaihtaja pääsee tekemään itselleen ja yhteiskunnalle merkityksellistä työtä, jossa on jouston mahdollisuus.
Opintoihin liittyviä etuuksia on määrä tarkastella osana meneillään olevaa sosiaaliturvauudistusta.
– Aina on ollut ammatinvaihtajia ja uudelleen koulutusta hakevia ihmisiä, mutta tänä päivänä työelämän siirtymiä on ehkä enemmän kuin koskaan. Työelämässä tapahtuu paljon muutoksia, ja ennakoimattomuus vaikeuttaa omaa urasuunnittelua. Toisaalta myös koulutustarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut, sanoo Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtava psykologi Sari Lehikoinen.
Uudelleen koulutus tai alan vaihto ei ole kuitenkaan hänen mukaansa kaikissa tilanteissa tarpeen.
– Omaa osaamistaan voi täydentää tai käyttää sitä toisenlaisiin työtehtäviin. Yksittäinen keskustelu psykologin kanssa voi jo selkiyttää omaa tilannetta, avartaa näkemään uusia vaihtoehtoja ja auttaa hahmottamaan paremmin, mihin muuhun omaa osaamistaan voisi suunnata.
TE-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut ovat olleet kaikkien työikäisten käytettävissä jo kymmeniä vuosia. Monelle voi tulla yllätyksenä, että TE-toimiston maksuttomia psykologien palveluita voivat käyttää työttömien lisäksi myös työssä olevat ja opiskelijat.
Koronapandemia on tuonut valtavia muutoksia työelämään, vaikka työelämä onkin ollut jatkuvassa muutoksessa jo pitkään, sanoo työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Työelämämuutos on paljon nopeampaa kuin osaamme kuvitellakaan. Tämä ohjaa meidän suunnitelmammekin siihen, että jatkuvasti on opiskeltava ja opittava uutta. Se ei silti aina tarkoita opiskelua oppilaitoksessa tai koulussa, vaan oppimista tapahtuu paljon työpaikoilla.
Korona-ajan työelämämuutoksessa on oma erityispiirteensä.
– Digitaalisuus on tietenkin se mahtivoima, mikä näkyy nyt siinä, että siirryimme hyvin nopeasti kotiin työskentelemään, Felt sanoo.
Hänen mukaansa etätyön vaikutuksia ihmisten elämään ja hyvinvointiin tulee tutkia lisää ja tämänhetkistä tilannetta kartoitetaan työolobarometrin kyselytutkimuksella tänä syksynä.
Työikäisten osaamista aiotaan Suomessa valjastaa aiempaa tehostetummin työelämän tarpeisiin. Työmarkkinaneuvos Felt kertoo, että jatkuvan oppimisen uudistukseen tähtäävässä hankkeessa perustetaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen työllisyyden ja jatkuvan oppimisen palvelukeskus. Keskukselle haetaan parhaillaan johtajaa.
Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että uudet koulutukset ja ohjaus ovat mahdollisesti hankkeen isoimmat asiat.
– Me kaikki olemme tulevaisuuden työntekijöitä ja osa meistä tekee työtä, jota ei kohta enää ole ja on uusia töitä, joita ei vielä ole. Tähän tulee se jatkuva oppiminen, Heinivirta toteaa.
Hanke on tuomassa Suomeen uudenlaisia koulutuksia työntekijöiden vanhan ja uuden osaamisen väliin. Lisäksi työelämässä olevien saataville tulee ohjausta.
– Nythän on oikeastaan niin, että työttömät saavat ohjausta työvoimatoimistosta ja opiskelijat omista oppilaitoksistaan, mutta työssä olevat eivät oikein ohjausta löydä.