Sadan vuoden odotus päättyy – jalkapallofanit jännittävät EM-kisoja jopa enemmän kuin kuntavaaleja
Tänä viikonloppuna suomalaisilla on muutakin jännitettävää kuin kuntavaalit. Lauantai-iltana kello 19 Suomen miesten maajoukkue pelaa historiansa ensimmäisen ottelun jalkapallon EM-kisojen lopputurnauksessa.
Suomenmaan haastattelemat politiikasta ja sen analysoinnista tutut jalkapallofanit myöntävät, että kisat kutkuttavat mahanpohjaa jopa enemmän kuin vaalit.
”Suomi lunasti paikkansa eurooppalaisten kansakuntien joukosta”
Kovana futismiehenä kentällä ja kentän laidalla tunnettu Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo iloitsevansa EM-kisapaikasta ennen kaikkea joukkueen ja sen pelaajien puolesta.
– Huuhkajat on pelannut erinomaista futista ja joukkuepeliä, ja todellakin ansainnut paikkansa EM-kisoissa, Rehn suitsuttaa.
Hän myöntää silti ottaneensa Suomen kisoihin pääsyn myös hyvin henkilökohtaisesti, poistihan se vuosisadan mittaisen trauman kisapaikan odotuksesta.
– Huumorilla on sijansa elämässä, mutta auliisti myönnän, että kun marraskuussa 2019 twiittasin, että futiksen EM-kisapaikallaan Suomi lunasti paikkansa täysivaltaisten eurooppalaisten kansakuntien joukossa, en vähimmässäkään määrin vitsaillut!
Rehnin mukaan jalkapallo ei ole hänelle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa. Hän pelasi 1980-luvun alussa SM-sarjaa Mikkelin Pallon riveissä, ja sittemmin hän on toiminut lajin parissa lukuisissa luottamustehtävissä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin huipulla.
Rehn toivoo näkevänsä Huuhkajilta kisoissa luovaa peliä, tiivistä puolustusta ja rohkeita vastahyökkäyksiä. Lohko on kova, mutta niin on Suomikin.
– Kun pelaa ”löysin rantein” ja antaa kaikkensa, niin peli kulkee ja tulostakin tulee jos on tullakseen.
Koronan vuoksi EM-kisojen yleisömääriä on rajoitettu, mutta täysin tyhjille katsomoille Suomen ei tarvitse pelata. Kööpenhaminassa pelattavaan Suomen avausotteluun pääsee vajaat 16 000 katsojaa ja kahteen Pietarissa pelattavaan peliin yli 30 000.
Rehn kertoo jännittävänsä Suomen pelejä koti- ja mökkikatsomossa. Jos kisat olisi järjestetty alkuperäisen aikataulun mukaisesti viime kesänä, hän olisi mennyt paikan päälle, mutta aikoo nyt noudattaa THL:n linjausta ja pysytellä Suomessa.
Suuret yleisömäärät ja täydet katsomot ovat Rehnin mukaan osa lajin henkeä, mutta hän sanoo luottavansa Euroopan jalkapalloliitto Uefan ja kansallisten terveysviranomaisten arvioihin siitä, minkä verran ihmisiä katsomoihin voidaan turvallisesti ottaa.
Rehn uskoo, ettei koronakaan pysty estämään Suomessa odotettavissa olevaa kisahuumaa ja lajin nostetta.
– Toivon, että yhä useammat nuoret pojat ja tytöt saavat innoitusta kisoista ja löytävät lajin pariin. Futiksen juniorityö on myös äärimmäisen arvokasta nuorisotyötä.
”Paljon oli hetkiä, kun oli tuskaista ja vaikeaa”
Espoolainen jalkapallofani Matias Ollila hakee hetken sanoja, kun häneltä kysyy, mitä Huuhkajien pääsy EM-kisojen lopputurnaukseen hänelle merkitsee. Sitten hän kuvailee kokevansa Suomen ensimmäisen kisapaikan sen historiallisen kontekstin kautta.
– Suomalainen urheilukulttuuri saavuttaa jälleen jotain uutta. On mahtavaa elää tämmöinen hetki, Ollila sanoo.
– Niin paljon oli niitä hetkiä, kun oli tuskaista ja vaikeaa. Nyt Suomi menee kisoihin, eikä pelkästään mene, vaan on oikeasti hyvä. Jokainen matsi on semmoinen, että Suomi voi pärjätä.
Keskustan puoluetoimistolla viestinnän poliittisena suunnittelijana työskentelevä Ollila innostui jalkapallosta opiskellessaan poliittista historiaa Turun yliopistossa. Hän oli aiemmin seurannut lähinnä jääkiekkoa, mutta lähti opiskelukavereiden mukana myös turkulaisten futisseurojen peleihin.
Maajoukkueen fanitus tuli kuvioihin puolivarkain. Kaverukset löysivät paikkansa Huuhkajien fanikatsomosta Pohjoiskaarteesta ja ryhtyivät tekemään matkoja myös maajoukkueen vieraspeleihin.
Nykyään peleissä käy kuuden hengen ydinryhmä, jonka jäsenille matkat ovat harvinainen tilaisuus viettää aikaa yhdessä ruuhkavuosien keskellä. Otteluiden lisäksi reissuissa tärkeää on yhdessäolo, hyvä ruoka ja juoma sekä mahdollisuus päästä näkemään eksoottisia maita.
– Epäilen että ilman Huuhkajien fanitusta en olisi välttämättä käynyt esimerkiksi Transnistriassa tai Färsaarilla.
Ystäväporukalla oli alun perin liput myös kaikkiin Suomen EM-alkulohkon peleihin. Pietariin menon Ollila päätti perua Venäjän epäselvän koronatilanteen takia, mutta Kööpenhaminaan matkustamisen hän olisi arvioinut turvalliseksi.
Stadionille otettavaa yleisömäärää on kuitenkin rajoitettu, eikä uusissa lippuarvoinnoissa onni enää suosinut.
– Se on aavistuksen ristiriitaista, että olemme kiertäneet pienempiäkin otteluita ulkomailla ja nyt kun on se iso hetki, niin se ei ole mahdollista. Mutta korona tuottaa monenlaista poikkeuksellista.
Ollila uskoo, että pelit tulevat olemaan kotikatsomossakin hieno kokemus.
– Tässä on koronan vuoksi tiettyä patoumaa, että on kova hinku päästä näkemään kavereita, ja urheilun seuraaminen yhdessä on aina valtavan hieno kokemus. Jos sen vielä pystyy tekemään jossain terassilla, jossa on tarjolla hyvää olutta, niin mikä ettei.
”Koko juttu oli kuin tähtiin kirjoitettu”
Vaalit ja futis ovat tamperelaisen politiikan tutkijan Jussi Westisen intohimot. Tiedossa on siis kaikkien aikojen kesä.
– Molempia tietysti odotan, mutta kyllä ne EM-kisat enemmän jännittävät, tutkija myöntää.
Westinen kertoo seuranneensa maajoukkuejalkapalloa 1990-luvun puolivälistä lähtien. EM-kisapaikkaan johtaneista kotipeleistä hän katsoi paikan päällä kaikki lukuun ottamatta Turussa pelattua Armenia-ottelua.
Ratkaisevan Liechtenstein-pelin lisäksi Westisen mieleen jäi erityisesti kesäkuussa 2019 Tampereella pelattu ottelu Bosnia-Hertsegovinaa vastaan. Kesäilta oli trooppisen kuuma ja painostava, kunnes Teemu Pukki tykitti Suomen 1–0 johtoon ja taivas räjähti.
Westinen vertaa peliä lokakuussa 1997 Olympiastadionilla pelattuun surullisenkuuluisaan Suomi–Unkari-otteluun, jossa Suomi tupeksi viimeisellä minuutilla jatkopaikan MM-karsintoihin niin ikään kaatosateessa. Nyt onni oli kääntynyt, ja täysi Ratinan stadion pääsi juhlimaan Huuhkajien voittoa.
– Lopussa ilmestyi vielä sateenkaari taivaalle. Tuntuu, että se koko juttu oli kuin tähtiin kirjoitettu, Westinen kertaa.
Westinenkin oli alun perin menossa katsomaan pelejä paikan päälle Pietariin, mutta totesi sitten, ettei matkustaminen tässä tilanteessa tunnu järkevältä. Tärkeintä hänelle on, että kisat ylipäätään järjestetään.
– Alkoi jo hiipiä mieleen ajatus, että entä jos ne perutaankin kokonaan, kun Suomi vuosikymmenten yrittämisen jälkeen on vihdoin päässyt mukaan.
Tutkija toivoo, että kisat tuovat tulleessaan huikeita tarinoita, joiden mukana suomalaiset saavat elää. Hän huomasi talvella hiihdon MM-kisojen aikaan, että urheiluhullu kansa janoaa menestystä ja suuria tunteita poikkeusvuoden vuoksi jopa enemmän kuin tavallisesti.
Lopuksi Westiseltä on kysyttävä keskustan vaali- ja Huuhkajien kisamenestyksen mahdollisesta riippuvuudesta. Ikävä tosiasia on, että aina kun Leijonat on juhlinut jääkiekon maailmanmestaruutta, voittoa on edeltänyt keskustan rökäletappio eduskuntavaaleissa.
Ei kai tutkija arvele, että jalkapallon suhteen muodostuu vastaavaa yhteyttä?
– Siitä ei ole vielä dataa, kun Suomi ei ole EM-kisoissa ollut. Ja nythän ovat kyseessä kuntavaalit. Olettaisin kyllä, että jopa monelle keskustalaiselle kelpaisi yhdistelmä ”vaalitappio ja heti perään jalkapallon Euroopan mestaruus”, Westinen lohkaisee.
Artikkelia korjattu 13.6. klo 8:30. Muokattu alun ”keskustalaiset jalkapallofanit” muotoon ”politiikasta ja sen analysoinnista tutut jalkapallofanit”. Westinen on riippumaton tutkija.