Uusi geenitutkimus paljastaa syyn, miksi nykyihminen säilyi – mutta neandertalilaiset eivät
Tampereen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet ne luovuuden geenit, jotka erottavat nykyihmiset neandertalinihmisestä ja simpansseista. Uusi löytö auttaa ymmärtämään, mikä tekee ihmisistä ihmisiä ja miksi laji ei kuollut sukupuuttoon.
– Nämä geenit todistavat, että luovuuden kehittyminen oli Homo sapiensin evoluution ja elossa säilymisen salainen ase, jota serkuillamme neandertalinihmisillä ei ollut. Tämä huomionarvoinen geenilöytö avaa ensimmäistä kertaa ikkunan menneisyyteemme ja valaisee käsitystämme itsetietoisuutemme kehityksen tärkeästä roolista ihmisen evoluutiossa, professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta toteaa tiedotteessa.
Tutkimus perustuu suomalaiseen aineistoon, jota on kerätty lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimukseen.
Tutkijat tunnistivat 267 tunnepohjaiseen reagoivuuteen, itsehillintään ja itsetietoisuuteen vaikuttavaa geeniä, jotka löytyvät vain nykyihmisistä.
Nämä geenit koodaavat itsetietoisuuden aivoverkostoa ja säätelevät prosesseja, jotka antavat Homo sapiensille mahdollisuuden olla luovia kertovassa taiteessa ja tieteessä. Ne säätelevät myös sosiaalisuutta ja tekevät ihmisestä pitkäikäisemmän vammoja ja sairauksia vastaan.
Kun luovimmat, seurallisimmat ja fyysisesti kestävimmät sapiensit muuttivat Afrikasta 65 000–55 000 vuotta sitten, he syrjäyttivät neandertalinihmiset ja muut ihmislajit.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetussa Nature-sarjan Molecular Psychiatry -lehdessä.
Monitieteinen tutkimus yhdistää molekyyligenetiikan, psykologian, neurotieteen, antropologian ja tietojenkäsittelyn uusimmat menetelmät.
– Pystyimme toistamaan suomalaiseen aineistoon perustuvat tulokset valtaosin muissa kulttuureissa. Geenimme eivät määrää tai määritä käyttäytymistämme. Voimme oppia ja sopeutua kokemuksesta, Lehtimäki toteaa.