STTK:n Palola: Työttömyysputken poistamiselle äärimmäisen vaikeaa löytää vaihtoehtoja – mutta riittääkö edes se työllisyystavoitteen saavuttamiseen?
Hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttaminen on vaikeaa ilman työttömyyseläkeputken poistamista, sanoo palkansaajien keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Heikennys on palkansaajapuolelle hänen mukaansa äärimmäisen vaikea.
Neuvottelut yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämisestä ovat työmarkkinajärjestöjen kesken vielä alussa. Hallitus on antanut järjestöille aikaa marraskuun loppuun, ja Palola odottaa neuvotteluiden tiivistyvän vasta ensi kuussa.
– Työnantajapuolella on halua poistaa putki, ja meille se on äärimmäisen vaikea kysymys. Saan henkilökohtaiseen postiini pitkästä aikaa ennätyspaljon huolestuneita viestejä ennen kaikkea yli 55-vuotiailta pienipalkkaisilta naisilta, Palola sanoi toimittajille keskiviikkona.
Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alarajaa lyhennettiin kuluvan vuoden alusta yhdellä vuodella. Tällä hetkellä vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana, kun aiemmin ikäraja oli 61 vuotta.
Hallitus antoi syyskuussa järjestöille tehtävän etsiä keinot, joilla ikääntyneiden työllisyyttä lisätään.
Toimilla pitää saavuttaa vähintään 10 000 työllistä vuosikymmenen loppuun mennessä ja valtiovarainministeriön todentamin laskelmin. Tarvittaessa hallitus on luvannut tehdä päätökset itsenäisesti joulukuussa.
Onko eläkeputken poistamiselle vaihtoehtoja?
– Jotta päästäisiin 10 000:een, hyvin vaikeaa on niitä löytää. Mikään ei ole mahdotonta, mutta kyllä se äärimmäisen vaikeaa on, Palola sanoo.
STTK:n edunvalvontajohtajan Katarina Murron mukaan neuvotteluissa täytyy tarkastella sitäkin, riittääkö edes putken poistaminen.
Keskusjärjestö etsii tasapainoista pakettia ja ehdottaa muun muassa työnantajan sivukulujen poistamista määräaikaisesti, kun työnantaja palkkaa yli 55-vuotiaan.
Työmarkkinajärjestöjen onnistumisedellytyksiä heikentää se, että järjestöt yrittivät turhaan etsiä yhteistä esitystä jo kesällä.
Palolan mukaan osapuolet totesivat elokuussa, ettei yhteistä esitystä työllisyystoimista saada hallitukselle budjettiriiheen.
– Siihen vaikuttivat osaltaan kesän tapahtumat ja EK:n linjan muutos ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta, eli oli asioita, jotka vaikuttivat keskusteluilmapiiriin.
Myös ehdotukset työllisyystoimista erosivat niin paljon, ettei merkittävää yhteistä esitystä olisi Palolan mukaan saatu aikaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) irtaantui kesällä työmarkkinajärjestöjen perinteisestä kannasta ja ryhtyi ajamaan sitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva ei olisi sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen.
Palolan mukaan ilmoitus ”ärsytti palkansaajapuolta suunnattomasti” eikä siihen oltu osattu varautua.
Ilmapiiri työmarkkinajärjestöjen kesken on hänen mukaansa ”jonkin verran kireä ja ehkä aavistuksen verran tulehtunut”.
– Mutta pöydän molemmilla puolilla on ammattineuvottelijoita, jotka tietävät, että joka tapauksessa siihen pöytään on raahauduttava.
Ratkaisuja pitäisi syntyä työllisyystoimista marraskuun loppuun mennessä ja paikallisesta sopimisesta kolmikantaisessa ryhmässä maaliskuuhun mennessä. Ensi vuonna käydään myös vaikeiksi ennakoituja neuvotteluita tulevien vuosien eläkemaksuista.