Hallitus haluaa yhä useamman yli 55-vuotiaan töihin – "Kun sen ikäisenä tulee irtisanomislappu kouraan, seinä nousee vastaan"
Asenneilmapiiri on suurin syy siihen, että yli 50-vuotiaiden työllistyminen on niin hankalaa, toteaa Helsingin Keskustanaisten puheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä.
Hänen mukaansa korona-aika paljasti, että erityisesti kahteen ryhmään kuuluvien ihmisten työllistyminen on vaikeutunut: vastavalmistuneiden ja ikääntyvien.
– Jo pitkään on puhuttu siitä, että pätevöityneiden, pitkän uran tehneiden viisi-kuusikymppisten työhakemukset eivät johda mihinkään. Kun sen ikäisenä tulee irtisanomislappu kouraan, seinä nousee vastaan.
Juhlapuheissa kyllä korostetaan kauniisti kokemuksen merkitystä, mutta käytännön tason rekrytoinneissa se ei tunnu näkyvän.
Yli 55-vuotiaiden alhainen työllisyysaste nousi keskusteluun myös hallituksen budjettiriihen yhteydessä alkusyksyllä.
Yhdeksi lääkkeeksi on jo pidempään tarjottu niin sanotun eläkeputken poistamista. Tällä hetkellä 62 vuotta täyttäneillä työttömäksi joutuneilla on mahdollisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa työeläkeikään saakka. Putken lopettamisella arvioidaan saatavan 6 500 uutta työllistä.
Myös Mononen-Mikkilä uskoo, että eläkeputkesta luopuminen lisäisi työllisyyttä. Hän viittaa muun muassa Ruotsiin, jossa järjestelmä lakkautettiin vuosia sitten. Länsinaapurissa yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noin 11 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa.
– Eläkeputken poistaminen on olennainen kysymys. Se on tarjonnut työnantajille tekosyyn luopua vanhemmista työntekijöistä tilanteessa, jossa muutoksia on ollut pakko tehdä.
Mononen-Mikkilä myöntää, että putki toisaalta tarjoaa myös turvaa.
– Sen poistaminen pakottaisi kuitenkin asenteiden pöyhimiseen ja katsomaan esimerkiksi kykyprofiileja eri näkökulmasta.
Pitkään johtotehtävissä toiminut nainen huomauttaa, että ikääntyneet työntekijät eivät ole samanlaisia kuin uransa alussa olevat. Työnantajalta se edellyttää johtamisosaamista, jotta erilaiset kyvyt pääsevät kukkimaan. Se kuitenkin kannattaa.
– Yritykset, jotka panostavat henkilöstön diversiteettiin menestyvät lopulta paremmin kuin ne, jotka etsivät pelkkiä klooneja, Mononen-Mikkilä uskoo.
Esimerkiksi digitalisaation ja teknologian omaksuminen vaatii vanhemmalta sukupolvelta enemmän, kun nuoret ottavat uudet välineet haltuunsa kuin itsestään. Kaikilla työpaikoilla tarvitaan kuitenkin nopean digitaalisen omaksumisen lisäksi ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.
– Tarvitaan vanhempia mentoreita, jotka elämänkokemuksensa ja työkokemuksensa antamalla auktoriteetilla voivat auttaa nuorempia.
Mononen-Mikkilä puhuu syväosaamisesta, joka tarkoittaa pitkällä uralla hankittua ihmissuhdeymmärrystä ja neuvottelutaitoja. Kokeneemmilla on rohkeutta nostaa esiin asioita, jotka aiheuttavat tiimeissä hankausta.
Pitkän uran tehneillä on myös yrityksen asiakkaista laajempi käsitys.
– Kokeneista kannattaisi pitää kiinni kynsin hampain. Mitä pidempi urakaari on, sitä paremmin voi myös oppia vanhoista virheistä.
Mitä pidempi urakaari on, sitä paremmin voi myös oppia vanhoista virheistä.
Mononen-Mikkilä on jo toiminut mentorina vastavalmistuneille työnhakijoille. Tänä syksynä hän heräsi ajatukseen, että ikääntyneiden työllisyystilanne huutaa kansalaisaktiivisuutta. Hän polkaisi ystävänsä kanssa käyntiin 5060 -verkoston, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ikääntyvien työllisyydestä.
Kansanvälisen yrityksen pohjoismaisessa klusterissa työskentelevänä Mononen-Mikkilä on tehnyt vertailuja muihin Pohjoismaihin.
– Esimerkiksi Ruotsissa yhteiskunnallinen ilmapiiri on aivan erilainen. Siellä ei ikääntyneitä kohtaan tunnetta sellaista ennakkoluuloisuutta kuin Suomessa. Ikä ei ratkaise vaan asenne ja osaaminen.
Mononen-Mikkilä toivoo, että myös Suomessa löytyisi tahtoa paitsi poliitikkojen myös työnantajien taholla. Samoin työvoimapalveluissa pitäisi juuri lisättyjä resursseja kohdentaa yritysyhteistyön parantamiseen.
Ennen muuta pitäisi avoimesti puhua siitä, miksi ikääntyneiden hakemukset siirretään syrjään.
– Mitä ovat ne vallitsevat pelot ja ennakkoluulot? Uskon, että kun nämä asiat nostetaan avoimesti keskusteluun, ratkaisujakin löytyy. Asenteiden on pakko muuttua siksikin, että syntyvyys on hälyttävän alhainen, ja toisaalta ihmiset pysyvät terveinä pidempään.
Jo alustavasti 5060 -verkosto on saanut innostunutta palautetta. Useampi vaikuttajanainen on lupautunut lähtemään mukaan.
– Hanke osui selvästi oikeaan kohtaan. Monet ovat kokeneet samoja haasteita. Isoissa suomalaisissa yrityksissä ja julkisyhteisöissä kuten Ylellä on viime aikoina ryhdytty miettimään tätä asiaa vakavasti, verkoston ideoija kiteyttää.