Keskusta vaatii hallitusta korjamaan hyvinvointialueiden rahoitusta – "Soteasemia lakkautetaan tällä hetkellä pitkin Suomea"
Keskusta vaatii hallitusta pysäyttämään palvelujen alasajon hyvinvointialueilla.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen nosti esiin eduskunnan kyselytunnilla, että viime viikolla hallituksen asettama arviointitoimikunta jätti kovan esityksen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
– Käytännössä lähipalvelut ajettaisiin suurimmasta osasta maakuntaa alas. Jopa 14 000 asukkaan kaupungista Lapualta ei jäisi juuri mitään lähipalveluita. Uudellamaalla lopetetaan palvelut 20 000 asukkaan taajamista, Pohjois-Karjalasta vuodeosastoja, kiirevastaanottoja. Soteasemia lakkautetaan tällä hetkellä pitkin Suomea, Kurvinen vyörytti.
Kurvisen mukaan tilanne hyvinvointialueilla ei ole hyvinvointialueiden viranhaltijoiden, työntekijöiden tai siellä olevien aluevaltuutettujen vika, vaan vika on toimimattomassa rahoituslaissa.
Kurvinen muistutti keskustan esittäneen jo kolme vuotta sitten rahoituslain korjaamista, mutta siihen ei ole tartuttu, eikä hallitus ole pitänyt lupaustaan suojella lähipalveluita.
– Neljä vuotta on ollut aikaa auttaa hyvinvointialueita. Olette vain syytelleet hyvinvointialueiden päättäjiä ja keskustaa.
Pääministeri Petteri Orpo vastasi hallituksen rakentaneen neljä vuotta mallia, jonka edellinen hallitus sai valmiiksi.
– Sanon tämän siksi, että te aina syytätte, ja nyt te syytätte seuraavaksi siitä, että minä syytän teitä.
Orpon mukaan matkan varrella on tehty valtava määrä töitä ja korjauksia alueilla ja hallituksen tasolla sekä eduskunnassa.
– On edelleen isoja ongelmia, mutta samaan aikaan me nähdään myöskin se kehitys, että hyvinvointialueilla isossa kuvassa asiat ovat nyt menneet parempaan suuntaan. Talous on kääntynyt parempaan suuntaan, hoitojonoja on pystytty purkamaan. Moni asia menee nyt varmasti meidän kaikkien toivomalla tavalla. Mutta se rahoitusmalli on edelleenkin viallinen, ja siksi sitä pitää korjata.
Keskustan Jouni Ovaska muistutti, että moni suomalainen jää tällä hetkellä käymättä siellä hoidossa tai hakeutumatta lääkäriin tai ostamatta lääkkeitä, koska varaa ei ole.
– Osasyy on myös niillä toimilla, mitä hallitus on tehnyt. Ei hallitus voi paeta näitä päätöksiä, vaan teidän on seistävä niiden takana rohkeasti.
Ovaska huomautti, että sadat vanhukset odottavat hoivapaikkoja.
– Esimerkiksi meillä Pirkanmaalla on erittäin vaikea tilanne tällä hetkellä, kun siellä makuutetaan vuodeosastoilla tai sitten kuljetellaan ympäri maakuntaa. Hyvinvointialueilla päätöksentekoa venytetään ja ajatellaan, että kyllä se vanhus siellä kotona vielä pärjää, mutta valitettavasti vanhuksen toimintakyky vain heikkenee ja ennen kaikkea elämänlaatu kärsii. Miten päästään eroon tällaisesta pompottelusta?
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) myönsi, että useilla hyvinvointialueilla on ongelmia vanhusten pääsyssä hoitoon tai varsinkin ympärivuorokautiseen palveluasumiseen silloin, kun sitä todella tarvitaan.
– Nämä ovat toki sellaisia asioita, joihin ratkaisut on haettava ennen kaikkea siellä hyvinvointialueilla itsessään siinä tekemisessä, ja on syytä painottaa myöskin sitten niitä toimenpiteitä, joilla voimme tukea hyvinvointialueita löytämään oikeita ratkaisuja, esimerkiksi paremmalla yhteistyöllä hyvinvointialueiden välillä, ministeri pyöritteli.
Rydman kuitenkin kiisti väitteet siitä, että ihmiset jättäisivät hakeutumatta hoitoon asiakasmaksujen pelossa.
– Tämä perustuu osittain siihen valitettavaan väärään tietoon, jota julkisuudessa levitetään ja jossa ei olla tuotu esille niitä mahdollisuuksia, joilla näitä asiakasmaksuja on mahdollista välttää tai niitä kohtuullistaa, tai sitä tietoisuutta, että asiakasmaksukatto on ensi vuonna sama kuin se on tänäkin vuonna.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) huomautti Rydmanille, että perustuslakivaliokunta katsoo asiakasmaksuihin liittyvässä lausunnossaan, että valtioneuvoston pitäisi ryhtyä toimiin.
– Teidän siis pitäisi, ministeri Rydman, ryhtyä toimiin siksi, että perustuslakivaliokunta katsoo, että tässä tilanteessa valtioneuvoston pitäisi ruveta varmistamaan, että tosiasiallisesti näitä maksuja voitaisiin myös huojentaa ja alentaa. Se on teille suora kannanotto, mutta te täällä kyselytunnilla toteatte useaan kertaan, että mitään ei tarvitse tehdä.
Kiuru tiukkasi Rydmanilta, miksi tämä ei anna uutta ohjauskirjettä asiasta perustuslakivaliokunnan viitoittamalla tavalla.
Rydman vastasi, että asiakasmaksukatto on ensi vuonna täsmälleen sama kuin tänäkin vuonna.
– Toisin sanoen niillä, joilla on paljon palvelutarvetta ja joilla kertyy paljon asiakasmaksuja, ensi vuonna niitä ei kerry yhtään sen enempää, jos se asiakasmaksukatto tulee vastaan, ja se on siellä päälle 800 eurossa. Tämä on fakta.