Finlandiaa kärkkyy kolme maineikasta konkaria ja yksi nouseva suomenvenäläinen, josta povataan "tulevaisuuden Sofi Oksasta"

Suomen Kirjasäätiö on julkistanut kaunokirjallisuuden kuusi Finlandia-ehdokasta.

Ehdolla ovat Satu Erran esseeromaani Rondo ja modulaatio, Sanni Isometsän esikoisromaani Katoamiskertomus, Jyrki Kiiskisen perhekertomus, Dess Terentjevan omakohtainen romaani Venäjästä sekä Rosa Liksomin ja Heikki Kännön sota-aikoja sivuavat teokset.

– Meitä raatilaisia puhuttelivat ennen kaikkea teokset, joissa tunnistimme kirjailijassa kytevän tarpeen etsiä, kysyä ja ajatella uusiksi, tulkita ja purkaa tätä maailmaa, tutkia aikakausia ja sukupolvien ketjuja, kenties muuttaa lukijansa, sanoi valintalautakunnan puheenjohtaja, yrittäjä Jonna Tapanainen julkistustilaisuudessa.

Tapanaisen mukaan tänäkin vuonna kirjoitettiin paljon muun muassa sodasta, suhteesta omiin vanhempiin sekä siitä, miten lapsen saaminen mullistaa elämän.

– Paljon kolutuistakin aiheista lukee mielellään, jos kirjailijalla on sanottavaa ja hän löytää kerronnalleen uuden, omalakisen muodon. Silloin on myös samantekevää, onko teos historiallinen vai spekulatiivinen romaani, biofiktiota vai autofiktiota.

Surusta ja menetyksestä kirjoittanut Isometsä (s. 1985) on joukon ensikertalainen. Hänen esikoisteoksensa ilmestyi huhtikuussa. Isometsä jäi yllättäen leskeksi 34-vuotiaana, ja tästä kirjakin ammentaa.

Neljä kuudesta kirjailijasta on aiemmin ollut Finlandia-palkintoehdokkaina: kaunokirjallisuudessa Kiiskinen vuonna 1994, Kännö vuonna 2022 ja Liksom vuosina 2021 ja 2011. Liksomin Hytti nro 6 vei potin vuonna 2011.

Dess Terentjeva puolestaan oli lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokkaana viisi vuotta sitten. Tällä kertaa suomenvenäläinen Terentjeva (s.1992) käsittelee vahvasti omakohtaisessa teoksessaan Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää Venäjän kansalaisuudesta luopumista, johon kirjailija ryhtyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Kirjan päähenkilö on itsekin kirjailija, joka yrittää selvitä venäläisestä byrokratiasta, vaikka maa ei tunnusta tämän avioliittoa toisen naisen kanssa. Teoksessa kuvataan lesboutta Neuvostoliitossa, venäläisyyteen liittyvää häpeää ja sorron historiaa.

Terentjeva on Finlandia-ehdokkaista nuorin mutta kerännyt jo aiemmin muita palkintoehdokkuuksia sen verran, että tie maineeseen auennee viimeistään tämän ehdokkuuden jälkeen. Venäläisyyttä käsittelevät teemat tuovat mieleen kirjailija Sofi Oksasen.

Aiemmin ehdolla olleet Kiiskinen (s. 1963), Kännö (s. 1963) ja Liksom (s. 1958) ovat ehdokasjoukon tunnetuimmat konkarit.

Tämänkertainen Liksomin teos Talo käsittelee jatkosodan ja Lapin sodan käännekohtaa Tornionjokilaaksossa. Talo päättyy siihen, mistä Liksomin edellinen romaani, Väylä, alkaa. Sisarteos Väylä ilmestyi viisi vuotta sitten ja oli myös Finlandia-ehdokkaana.

Toinen sotaa koskettava ehdokas on Heikki Kännön Silmät. Se sijoittuu toisen maailmansodan jälkeisen Pariisiin. Taiteen ja mytologian maailmassa ovat läsnä filosofit Jean-Paul Sartre ja Simone de Beauvoir.

Taiteilijaprofessori Jyrki Kiiskisen uutukainen Kolme päivää, kolme yötä puolestaan käsittelee perhedynamiikkaa ja sukupolvelta toiselle siirtyvää miehen mallia. Kertomuksessa perhetapahtumat sekoittuvat Raamatun tarinoihin.

Runoilija, filosofian tohtori Satu Erran (s. 1979) teos Rondo ja modulaatio – Runoista, Euroviisuista ja ymmärtämisestä on esseemäinen teos. Se kertoo nimensä mukaisesti euroviisuista, kielestä ja ymmärtämisen vaikeudesta.

Erra on kirjoittanut myös nuortenkirjoja, oppimateriaaleja ja opettanut suomen kieltä ja kirjallisuutta.

Voittajan valitsee oopperalaulaja Helena Juntunen. Finlandia-palkinnot jaetaan kuun viimeisenä torstaina ja voittajalle on luvassa 30 000 euroa, mainetta ja markkinoita.

Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1984 saakka.