Lukijalta: Pieni kuntalaki etenee, iso uudistus jäi tekemättä
Hallitus toi eduskuntaan kuntalain muutoksen. Nuorisovaltuustojen asemaa vahvistetaan, kuntien varautumista täsmennetään ja vanhusneuvosto voi jatkossa käyttää nimeä ikäneuvosto. Tarpeellisia muutoksia.
Samaan aikaan kuntien kannalta paljon suurempi uudistus jäi tekemättä.
Kuntien valtionosuusjärjestelmä piti uudistaa tällä vaalikaudella, mutta työ pysähtyi hallituksen erimielisyyksiin. Ongelmaa ei silti kukaan kiistä. Järjestelmä on monimutkainen, vaikeasti ennakoitava ja kantaa yhä mukanaan sote-uudistuksen historiallisia vaikutuksia.
Valtionosuuksilla tasataan kuntien erilaisia mahdollisuuksia järjestää lakisääteiset peruspalvelunsa. Kuntien tilanteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia.
Kasvavassa kunnassa, kuten Nurmijärvellä, uusia asukkaita tulee nopeasti. Lapselle ei tarvita vain opettajaa, vaan kasvukunnassa voidaan joutua rakentamaan kokonaan uusi päiväkoti tai koulupaikka.
Harvaan asutussa ja väestöltään vähenevässä kunnassa ongelma on toinen. Kouluverkkoa ja muita peruspalveluja ei voida pienentää samassa tahdissa kuin asukasluku laskee. Pitkät välimatkatkin maksavat.
Reilun järjestelmän pitää tunnistaa molemmat.
Nykyisessä järjestelmässä huomioidaan jo esimerkiksi väestön ikärakennetta, kasvua ja olosuhteita. Ongelma ei siis ole se, ettei Suomessa olisi laskukaavaa. Sen päälle on kertynyt sote-uudistuksen muutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus.
Tämän päivän kunnan rahoitukseen voi edelleen vaikuttaa se, miltä kunnan talous näytti ennen sote-palvelujen siirtymistä hyvinvointialueille.
Tämä pitää korjata.
Ensinnäkin sote-uudistuksen historialliset tasauserät pitää purkaa hallitusti pois. Se ei voi tapahtua yhdessä yössä, mutta suunnan ja aikataulun pitää olla ennalta tiedossa.
Toiseksi kuntien rahoituksen pitää perustua mahdollisimman suoraan tämän päivän palvelutarpeeseen ja olosuhteisiin. Kasvukunnan investointipaine, lasten määrä ja harvan asutuksen kustannukset pitää tunnistaa nykyistä paremmin.
Kolmanneksi suurille muutoksille tarvitaan automaattinen siirtymämalli. Jos kunnan rahoitus muuttuu paljon, muutos toteutetaan usean vuoden aikana ennalta päätetyn säännön mukaan. Sitä ei pidä neuvotella joka vaalikaudella uudelleen.
Keskustan pitää seuraavalla vaalikaudella tehdä se, mihin nykyinen hallitus ei pystynyt: uudistaa kuntien rahoitus niin, että sama reilu sääntö toimii sekä kasvavalla Uudellamaalla että harvaan asutussa Suomessa.
Politiikan tehtävä on päättää periaatteet ja säännöt. Sen jälkeen saman säännön pitää koskea kaikkia kuntia.
Koko maan elinvoimalla on myös turvallisuuspoliittinen merkitys. Ruokaa, energiaa ja kriittistä infrastruktuuria tuotetaan eri puolilla Suomea. Valtionosuusjärjestelmän tehtävä ei saa olla keskittää Suomea väkisin eikä estää kasvua siellä, missä ihmiset haluavat asua.
Sääntö, ei kalenteri.
Kunnan rahat pitää laskea – ei neuvotella vaalien alla.
Matti Korkiakoski
keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja
Nurmijärvi
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/