Sikarutto tuo metsästysrajoituksia – vilkkain metsästyskausi käynnistyy Suomessa
Elokuun ensimmäisenä päivänä käynnistyi uusi metsästysvuosi, ja syksyn lähestyessä alkaa vuoden vilkkain metsästyskausi.
Metsästyskauden alkamista varjostavat Kaakkois-Suomessa heinäkuun lopulla löydetyt sikaruttotartunnat. Metsästäjäliitto kertoo, että tartuntojen myötä Ruokavirasto on kieltänyt metsästämisen kokonaan Virolahden ja Miehikkälän kunnista sekä Lappeenrannan kaupungista Vainikkalan asemalle johtavan rautatien eteläpuolelta.
Niin ikään tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä ulkoiluttaa koiria muutoin kuin teillä pitkin kytkettynä, eikä siellä saa sienestää tai marjastaa.
Ainoastaan Ruokaviraston järjestämä luonnonvaraisten villisikojen metsästys on alueella sallittua. Niin ikään luonnonvaraisia eläimiä saa ruokkia vain Ruokaviraston järjestämänä.
Muualla maassa metsästäminen saa jatkua ruttotilanteesta huolimatta normaalisti, myös villisikojen osalta. Metsästäjäliitto painottaa, että villisikakanta on hyvä pitää mahdollisimman pienenä. Eläintä esiintyy eniten Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla sekä myös muualla Länsi- ja Etelä-Suomessa.
Maanantaina alkaa metsästäjien riemuksi sepelkyyhkyn metsästyskausi, Suomen riistakeskus kertoo. Sepelkyyhky on noussut Suomessa metsästetyimmäksi riistalajiksi, kun viime vuonna lintua saatiin saaliiksi yli 320 000 kappaletta.
Sepelkyyhkyn kanta on kasvanut Suomessa merkittävästi, minkä myötä myös lajin metsästys on ollut kovassa nosteessa 2000-luvulla. Metsästys on jopa yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alusta.
Suosiota metsästäjien parissa selittää suhteellisen helppo metsästys. Laji viihtyy muun muassa metsiköissä ja peltojen reunoilla.
Sepelkyyhkyjen seassa saattaa esiintyä rauhoitettua uuttukyyhkyä, joka on hieman pienempi ja lentotyyliltään erilainen. Siltä myös puuttuvat siivissä näkyvät valkoiset laikut. Riistakeskus muistuttaa, että metsästäjän on aina varmistettava saaliin oikea lajitunnistus ennen ampumista.
Lajin metsästyskausi kestää lokakuun loppuun saakka.
Niin ikään maanantaina alkaa meri- ja kanadanhanhen peltometsästys. Sen tavoitteena on vähentää hanhiparvien aiheuttamia viljelyvahinkoja, kertoo riistakeskus.
– Tavoitteena ei ole hanhikannan heikentäminen, vaan elinvoimaisen kannan hallittu ohjaaminen pois herkiltä alueilta, sanoo riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg tiedotteessa.
Kummankin hanhen peltometsästys on sallittua rannikkoalueiden pelloilla 10.–20. elokuuta. Metsästys on sallittua vain pelloilla, joiden satoa myydään tai käytetään kotieläinten rehuna.
Merihanhien kohdalla on voimassa metsästäjäkohtainen kiintiö, jonka mukaan niitä saa metsästää enintään kaksi vuorokauden aikana. Tämä rajoitus on voimassa koko metsästyskauden ajan eli vuoden loppuun saakka.
Kanadanhanhen kannat sen sijaan kestävät metsästystä hyvin.
Molempien hanhien metsästäminen vesialueilla alkaa 20. elokuuta puoliltapäivin.
Useiden muiden lintulajien kannat eivät voi yhtä hyvin kuin sepelkyyhkyjen. Metsästäjäliitto kertoo, että monien metsästettyjen vesilintujen kannat ovat taantuneet Suomessa merkittävästi.
Esimerkiksi metsästykseltä rauhoitetun punasotkan kanta on laskenut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana jopa 95 prosenttia. Tukkasotkan ja jouhisorsan kannat taas 75 prosenttia. Jopa yleensä elinvoimaisen sinisorsan kanta taantuu.
Keskeisimpiä syitä vesilintujen ahdingolle ovat rehevöityneet elinympäristöt ja vieraspedot minkki ja supikoira.
Syyskuun alusta astuu voimaan uusi lakimuutos, joka lisää valkoposkihanhen ja merimetson riistalajien joukkoon, kertoi riistakeskus heinäkuussa. Linnut kuitenkin pysyvät rauhoitettuina, mikä tarkoittaa, ettei niiden metsästys ole jatkossakaan vapaata. Lajeja voidaan jatkossa kuitenkin metsästää tietyin ehdoin.
Elokuun 20. päivästä lokakuun loppuun on karhujen metsästysaika. Karhujen metsästyksessä on alueellisia eroja riippuen siitä, liikkuuko karhu poronhoitoalueella vai muualla maassa. Myös sorsan ja majavan metsästyskausi alkaa 20. elokuuta.
Kaikista Suomen metsästys- ja pyyntiajoista on listaus riistakeskuksen verkkosivuilla.