Ministeri: Ydinjätteen loppusijoituslaitoksen eteneminen on ylpeyden aihe

Säteilyturvakeskuksen (STUK) puoltava lausunto ydinjätteen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttöluvasta on historiallinen, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo.

Multalan mukaan yli 40 vuotta kestänyt prosessi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta on ollut tärkeää sille, että ydinvoimasta on muodostunut Suomessa keskeinen puhtaan sähkön tuotantomuoto.

– Tämä kertoo siitä pitkäjänteisyydestä, jota tämäntyyppisessä hankkeessa tarvitaan, ja olemme nyt onnistuneet siinä, hän toteaa STT:lle.

Multala sanoo, että hankkeen eteneminen on Suomelle ”todella hieno asia ja ylpeyden aihe”.

– Olemme tässä nyt ensimmäisiä maailmassa, ja voi sanoa, että siinä mielessä myös parhaita.

Multala uskoo, että hallitus tulee yksimielisesti myöntämään laitokselle käyttöluvan. Hän sanoo kaikkien hallituspuolueiden olevan vahvasti ydinenergian kannalla.

– Uskon kyllä, että tästä ei tule ongelmia nyt, kun STUKin lausunto on puoltava, hän sanoo.

Multalan mukaan ydinjätteen vastuullinen ja turvallinen loppusijoitus on keskeinen edellytys Suomen ydinenergiatuotannolle.

– Siinähän nimenomaan STUKilla on aivan ratkaiseva rooli, ja se on osa ydinvoiman vahvaa hyväksyttävyyttä, joka Suomessa on todella korkealla kansalaisten keskuudessa kansainvälisestikin vertaillen, hän sanoo.

Suomen loppusijoitushanke kiinnostaa suuresti myös ulkomailla. Multala kertoo, että Suomeen tulee syyskuun alussa kansainvälisiä vieraita katsomaan rakenteilla olevaa laitosta.

– Tässä voidaan nyt näyttää hyvää esimerkkiä myös kansainvälisesti siitä, miten huolehditaan vastuullisesti paitsi ydinvoiman tuotannosta myös tuotannon jälkeisestä jätteiden loppusijoituksesta, hän sanoo.

Kapselointi- ja loppusijoituslaitoshankkeen takana on Teollisuuden Voiman (TVO) ja Fortumin yhdessä omistama Posiva. Laitokseen sijoitetaan vain Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloissa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta.

Loppusijoitusta varten ydinjäte suljetaan kuparista ja valuraudasta valmistettuihin kapseleihin, jotka osaltaan estävät ja hidastavat radioaktiivisten aineiden vapautumista ympäristöön.

Ulkomailta tuotua ydinjätettä ei lain mukaan voi loppusijoittaa Suomeen. Valmisteilla oleva uudistettu ydinenergialaki kuitenkin sallisi sen kapseloinnin Suomessa.

Multala arvioi, että jos kapselointisopimuksia syntyy, Suomi hyötyisi niistä ainakin osaamisen viennissä. Hän kuitenkin muistuttaa, että ydinenergiaan liittyviä asioita säädellään tiukasti myös kansainvälisillä sopimuksilla. Esimerkiksi ydinjätteen kuljetus kapseloitavaksi vaatisi massiiviset turvajärjestelyt.

– Mutta nyt lainsäädäntö mahdollistaa kapseloinnin, ja ainakin ensi vaiheessa osaaminen on varmasti se, mistä voidaan hyötyä myös kaupallisesti, Multala sanoo.

Ministeri tietää, että kiinnostusta on myös ulkomaisen ydinjätteen loppusijoitusta kohtaan.

– Uskon, että tätä kysymystä aletaan vahvemmin pohtia. Tässä vaiheessa esimerkiksi vastuukysymysten osalta ei olla vielä sellaisessa tilanteessa, että ulkomaisen ydinjätteen loppusijoitus Suomessa olisi käytännössä mahdollista lähitulevaisuudessa, hän sanoo.