Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Mielikuva kampelasta liittyy yleensä vahvasti suolaiseen meriveteen ja hiekkaisiin merenpohjiin.
Suomen luonnosta löytyy kuitenkin hämmästyttävä poikkeus: sisävesijärvi, jossa tavataan säännöllisesti kampeloita. Kyseessä on Utsjoen Pulmankijärvi.
Pulmankijärvi sijaitsee ylhäällä Lapissa, lähellä Nuorgamia aivan Suomen ja Norjan rajalla. Vaikka kyseessä on makean veden järvi, sillä on vesiyhteys Pohjois-Jäämereen. Järvestä virtaava Pulmankijoki laskee Tenojokeen, joka puolestaan laskee Tenovuonon kautta Jäämereen.
Kyseessä ei ole mikään muinainen, jääkauden eristämä reliktipopulaatio. Pulmankijärvessä tavattavat kampelat ovat vaelluskaloja, jotka nousevat Jäämerestä pitkän matkan jokivartta pitkin ylävirtaan järveen. Kampelat pystyvät liikkumaan meren ja järven välillä, ja niitä tavataan Pulmankijärvessä säännöllisesti vuodesta toiseen.
Muualla Suomessa kampeloihin törmää käytännössä vain merialueilla. Satunnaisesti niitä voi eksyä rannikoiden jokisuistoihin tai murtovesilahtiin, mutta Pulmankijärvi on kaukaisen sisämaasijaintinsa vuoksi poikkeuksellinen esiintymispaikka. Maailmanlaajuisestikin kampeloiden säännöllinen esiintyminen makean veden järvissä on harvinaista.
Pulmankijärven kampelat ovat euroopankampeloita (Platichthys flesus). Laji on sama, jota elää laajasti Atlantin rannikoilla, Pohjanmerellä sekä Jäämeren rannikkoalueilla.
Suomen rannikoilla, kuten Saaristomerellä ja Suomenlahdella, valtaosa kampeloista on nykyisin tunnistettu omaksi lajikseen, itämerenkampelaksi (Platichthys solemdali). Pulmankijärvessä tavattavat kampelat ovat sen sijaan Jäämeren alueelta vaeltavia euroopankampeloita.
Euroopankampela sietää poikkeuksellisen hyvin eri suolapitoisuuksia, minkä ansiosta se pystyy elämään niin merivedessä kuin makeassakin vedessä.
Kampelat viihtyvät Pulmankijärvessä hyvin. Järvessä on niille runsaasti ravintoa, kuten pohjaeläimiä, ja laji voi kasvaa siellä kookkaaksi. Suurimmat yksilöt voivat ylittää kilon painon.