Suomalaistutkijat löysivät saunomisesta urheilun kaltaisia terveyshyötyjä
Suomalaistutkijat ovat löytäneet uutta tietoa saunomisen terveysvaikutuksista.
Saunominen voi parantaa immuunijärjestelmää, sillä se nostaa valkosolujen määrää verenkierrossa. Tämä puolestaan tehostaa kehon kykyä tarkkailla ja torjua taudinaiheuttajia. Valkosolut ovat keskeisessä roolissa elimistön puolustautumisessa sairauksia vastaan.
Valkosoluja vapautuu verenkiertoon myös esimerkiksi liikunnan yhteydessä.
Puolen tunnin saunominen, jonka välissä oli lyhyt vilvoittelu kylmässä suihkussa, nosti kaikkien valkosolutyyppien määriä veressä.
Kahden immuunipuolustukselle keskeisen valkosolutyypin eli neutrofiilien ja lymfosyyttien määrät palasivat lähtötasolleen puolessa tunnissa.
– Tämä voi kertoa siitä, että saunominen mobilisoi lisää valkosoluja verenkiertoon kudoksista, minne ne varastoituivat takaisin saunomisen jälkeen, kertoo akatemiatutkija Ilkka Heinonen Turun yliopistosta kertoo tiedotteessa.
– Valkosolujen jaksottainen vapautuminen verenkiertoon on hyväksi, sillä varastoista poistuessaan ne voivat tarkkailla ja reagoida taudinaiheuttajiin paremmin, hän selventää.
Tutkimuksessa pureuduttiin myös sytokiineihin eli immuunipuolustuksen välittäjäaineisiin. Niiden pitoisuudet eivät keskimäärin juurikaan muuttuneet, mutta uutta tietoa löytyi.
– Kiinnostavaa kuitenkin oli, että useiden sytokiinien pitoisuudet muuttuivat sen mukaan, mitä enemmän kehon lämpötila nousi saunoessa. Valkosolumuutoksilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä kehon lämpötilan muutokseen, sanoo tutkimusta johtanut professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkijat tähdentävät, että tutkimus rajoittui yhteen saunomiskertaan ja välittömiin vaikutuksiin, eikä sen perusteella voi tehdä varmoja johtopäätöksiä pidempiaikaisten terveysvaikutusten kehittymisestä.
Tutkimukseen osallistui 51 aikuista, joiden ikä oli keskimäärin 50 vuotta. Tulokset on julkaistu lämpövaikutuksiin keskittyvässä Temperature -tiedelehdessä.