Saarivaltion Nato-haaveet heräsivät – Esteenä Ankara
Kyprokselle asti läikkynyt Iranin sota on nostanut pitkästä aikaa esille pohdinnat siitä, tulisiko saarivaltion viimein pyrkiä puolustuslitto Naton jäseneksi.
Euractivin mukaan Kyproksen johto suhtautuu ajatukseen kuitenkin skeptisesti. Kyproksella pidetään selvänä, että Nato-jäsenyys edellyttäisi vuosikymmeniä kestäneen riidan ratkaisemista Turkin kanssa. Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan sotilasjuntan tukeman vallankaappauksen jälkeen.
Nykyisin saaren eteläosa on kreikkalaisten asuttaman Kyproksen tasavallan hallinnassa, kun saaren turkkilaisväestö asuu Turkin miehittämässä pohjoisosassa, Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa. Pohjois-Kyproksen itsenäisyyttä ei ole tunnustanut Turkin lisäksi mikään muu maa.
Kyproksella sijaitsee myös Britannian tukikohtia sekä YK:n hallinnoima turvavyöhyke.
Kysymys Kyproksen Nato-jäsenyydestä nousi esiin viime viikolla, kun Kyproksen presidentti Nikos Christodoulides sanoi, että jos olosuhteet sallisivat, Nikosia hakisi välittömästi Naton jäsenyyttä.
Christodoulides kuitenkin myönsi, että naapurimaa Turkki, joka on pitkäaikainen Naton jäsen, estäisi lähes varmasti Kyproksen pääsyn liittoon.
– Emme voi tehdä niin (hakea Naton jäsenyyttä) poliittisten olosuhteiden vuoksi, kun otetaan huomioon Turkin tunnettu kanta.
Euractivin mukaan ajatus Kyproksen liittymisestä liittoon on saanut uutta kannatusta joissakin poliittisissa piireissä. Esimerkiksi Euroopan komission entinen varapuheenjohtaja Margaritis Schinas on sanonut, että nykyhetki on ”erinomainen poliittinen tilaisuus” Kyprokselle hakea Naton jäsenyyttä.