Massiiviset sopeutukset näyttävät jatkuvan ensi vaalikaudellakin
Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä on asettamassa Suomen vuoden 2031 alustavaksi alijäämätavoitteeksi 2–2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, eduskuntalähteistä kerrottiin torstaina STT:lle.
Vuosien 2027–33 keskimääräiseksi alijäämätavoitteeksi velkajarrutyöryhmä on asettamassa noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tavoitteet ovat kovia, sillä Suomen julkisen talouden alijäämä oli 4,4 prosenttia vuonna 2024, ja sen arvioidaan olleen 4,3 prosenttia vuonna 2025.
Tarkemman alijäämätavoitteen vuodelle 2031 työryhmä asettaa tämän vuoden joulukuussa.
Velkajarrutyöryhmän on määrä julkistaa raporttinsa ensi keskiviikkona. Velkajarrutyöryhmän alijäämätavoitteista kertoi aiemmin ainakin Yle.
Julkisen talouden alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Työryhmä on Ylen mukaan laskenut erilaisia arvioita sille, kuinka suuria sopeutuksia alijäämätavoite vaatisi esimerkiksi ensi vaalikaudella tai pitemmällä, vuoteen 2033 ulottuvalla ajanjaksolla. Sopeutuksilla viitataan julkisen talouden leikkauksiin ja veronkorotuksiin.
Ylen tietojen mukaan sopeutussumman haarukka ensi vaalikaudella olisi 7,4–8,3 miljardia euroa. Sopeutussumma olisi haarukan alapäässäkin mittava, sillä uusien säästökohteiden löytäminen on osoittautunut vaikeaksi jo aiemmin tehtyjen leikkausten jälkeen.
Hallitus tavoittelee tällä vaalikaudella yhteensä lähes 10 miljardin euron suuruista sopeutusta.
Velkajarrutyöryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen kertoi tammikuun lopussa STT:lle, että työryhmä on pääsemässä suunnitellussa aikataulussa helmikuun loppuun mennessä sopuun vuosien 2027–2033 julkisen talouden sopeutustarpeesta.
Velkajarrutyöryhmän on määrä kokoontua vielä perjantaina viimeiseen kokoukseensa ennen raportin julkaisemista.
Monet eduskuntaryhmät käsittelivät työryhmän raporttia torstaina kokouksissaan.
Velkajarrutyöryhmässä on mukana edustajia kaikista eduskuntaryhmistä, myös vasemmistoliitosta, joka ei ole sitoutunut velkajarruun.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei halunnut torstaina kommentoida tulossa olevaa raporttia. Hänen mukaansa vasemmistoliiton ryhmässä halutaan vielä odottaa, tuleeko raporttiin muutoksia velkajarrutyöryhmän perjantaisessa kokouksessa.
– Kerron ryhmän kannan ensi keskiviikkona, Koskela sanoi toimittajille torstaina eduskunnassa.
SDP:n sisällä oli syksyllä erimielisyyttä velkajarruratkaisusta. Lokakuussa SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen jätti eriävän mielipiteen eduskuntaryhmänsä velkajarrupäätöksestä kansanedustaja Krista Kiurun kannattamana.
Mäkynen katsoi velkajarrun johtavan suurempiin leikkauksiin sosiaalidemokraattisen yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden kannalta keskeisimpiin valtion budjetin osiin.
Velkajarrutyöryhmässä istuvan Joona Räsäsen (sd.) mukaan keskustelu työryhmän raportista oli torstaina yksimielistä.
– Ryhmä antoi meille työryhmässä mukana oleville mandaatin tältä pohjalta edetä loppuun. Mitään soraääniä tai muita ei ollut, Räsänen sanoi STT:lle eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen.