JSN jakoi kaksi langettavaa päätöstä vaalikoneista, joiden puutteista ei kerrottu käyttäjille

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan viisi langettavaa päätöstä.

Kaksi JSN:n langettavaa päätöstä koski vaalikoneita. Sekä Etelä-Suomen Sanomat että Yle saivat langettavat päätökset, sillä ne jättivät kertomatta vaalikoneen käyttäjille, että alkuvaiheessa niiden suosituksiin nousseet puolue- ja ryhmätiedot eivät sisältäneet lainkaan valitsijayhdistyksiä.

JSN katsoi, että vaalikoneen käyttäjät saattoivat saada harhaanjohtavan käsityksen vaaleissa ehdolla olevista ryhmistä. Vaalikoneen käyttäjille ei kummassakaan tapauksessa kerrottu, että kone oli alkuvaiheessa puutteellinen.

Neuvosto sanoo, että vaalikoneita koskevien päätösten voidaan katsoa olevan linjaavia.

Langettavan päätöksen saivat myös Seiska, Helsingin Sanomat ja Orimattilan Sanomat. Neuvoston mukaan Seiskan brittikuninkaallisten vuosientakaisesta väliaikaisesta erosta kertovan jutun otsikoille ei ollut riittävästi katetta jutussa.

JSN katsoi, että jutun otsikon, kuvan ja kuvatekstin muodostama kokonaisuus loi yleisölle vaikutelman siitä, että kyse olisi ollut ajankohtaisesta erouutisesta.

HS:n langettava tuli lehden julkaisemasta lukijan mielipidetekstistä. Jutussa oli JSN:n mukaan olennainen asiavirhe, joka koski viennin osuutta bruttokansantuotteesta. HS sai korjauspyynnön jutun julkaisupäivänä, mutta kirjoitusta ei tuolloin päädytty korjaamaan. HS korjasi kirjoitusta vasta sen jälkeen, kun toimitus sai tiedon JSN:lle tehdystä kantelusta.

Orimattilan Sanomat puolestaan sai langettavan, kun ilkivallan jälkiä korjaamassa ollut työntekijä joutui tahtomattaan haastatelluksi lehteen. Lehti ei JSN:n käsityksen mukaan varmistanut työntekijän suostumusta nimen julkaisuun.

Neuvoston tulkinnan mukaan työntekijälle ei kerrottu riittävän selkeästi, että hänen kommenttejaan haluttiin julkaista hänen nimellään. Työntekijä kieltäytyi antamasta nimeään lehteen, mutta toimittaja katsoi nimen työntekijän henkilökortista.