Talvi näytti vuodenvaihteeseen asti saimaannorpan kannalta huonolta – apukinoksista toivotaan helpotusta
Talvi näytti saimaannorpille vuodenvaihteeseen asti huonolta, eikä luonnonkinoksiakaan vielä ole. Tämänkaltaisen tilannearvion STT:lle antoi lauantaina WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, joka oli Saimaalla kolaamassa apukinoksia norpille.
Kinokset, olivat ne sitten luonnon muodostamia tai ihmisavusteisesti tehtyjä, ovat norpan pesinnän kannalta elintärkeitä. Keinopesien ohella ne parantavat kuuttien selviytymismahdollisuuksia siihen saakka, kunnes kuutit vieroittuvat emästään. Jos kuutit jäävät ilman suojaa, niitä uhkaavat pedot, kylmettyminen sekä ihmisen aiheuttamat häiriöt.
Tolvasen mukaan apukinoksia tehdään samoille paikoille, joissa norpilla tiedetään olleen aiemmin kinoksia. Vaikka luonnonkinostilanne on toistaiseksi heikko, se ei ole toivoton.
– Aikaa pesintään on vielä, eli on mahdollista, että luonto hoitaa enemmän kinoksia, Tolvanen sanoo.
Kinoksia kolataan nykyään vuosittain juuri siksi, että talvet ovat arvaamattomia. Tässä kohtaa talvea ei voida vielä ennustaa, kinostuuko lunta tarpeeksi norppien tarpeisiin.
Apukinokset eivät ole mitään pieniä kumpareita, vaan niihin kuluu Tolvasen mukaan karkeasti arvioituna kymmenen kuutiota lunta, ja ne tampataan aika tiiviiksi. Kinokset kolataan noin puolentoista metrin korkuisiksi ja noin kahdeksan metriä pitkiksi.
– Harvoin näin isoja ja tiiviitä luonnonkinoksia on. Apukinoksista tehdään vähän ylisuuria, että ne kestävät tarvittaessa sadetta ja lämpöä, Tolvanen selventää.
Tolvanen arvioi, että yhden kinoksen tekemiseen meni lauantaina noin tunti. Ihmiset kolaavat norpille kinokset, mutta lopun eläimet hoitavat itse: ne kovertavat kinokseen pesän ja sieltä avannon veteen.
Kaikkiaan apukinoksia tehdään vuosittain noin 200–300. Niiden tekoon osallistuu vuosittain yli kolmesataa vapaaehtoista, ja urakka kestää Metsähallituksen mukaan 2–3 viikkoa.
Kinosten teko on tarkkaan suunniteltua, eikä niitä Tolvasen mukaan pidä lähteä tekemään omatoimisesti. Kinosten teko alkoi tällä viikolla eri puolilla Saimaata. Toimintaa organisoi Metsähallitus.
Apukinoksia on tehty suojelutoimena vuodesta 2014. Ne ovat vähentäneet ennen vieroitusta kuolleiden kuuttien kuolleisuutta ja tukeneet siten kannan kasvua. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan huonolumisina talvina 80–90 prosenttia kuuteista on syntynyt apukinoksiin.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen, ja niitä elää vain Suomessa Saimaan vesistössä. Yksilöitä arvioidaan olevan nykyisin noin 530.
Saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä pesintään. Metsähallituksen mukaan nykyiset leudot talvet uhkaavat helmi–maaliskuussa syntyvien kuuttien selviytymistä.