Hallituksen kiistelty esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta etenee

Hallitus on saanut valmiiksi esityksensä määräaikaisuuksien helpottamisesta. Esitys on etenemässä torstaina valtioneuvoston yleisistunnon kautta eduskuntaan.

Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia vuodeksi ilman perusteltua syytä, jos kyse on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä tai näiden välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Jos työnantaja olisi palkkaamassa työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään määräaikaisen sopimuksen päättyessä, olisi tämä velvoitettu tarjoamaan työtä sitä tehneelle määräaikaiselle työntekijälle.

Määräaikaisen sopimuksen saisi tehdä, vaikka työnantajan työvoiman tarve olisi pysyvää. Nykylain mukaan määräaikaisuudelle vaaditaan perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus tai kausityö.

Lainsäädännön arviointineuvoston joulukuussa antaman lausunnon mukaan esityksen vaikutusarviointeja tulisi paikoin täydentää. Neuvoston mukaan esitysluonnos antoi puutteellisen kuvan sen vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksiin.

Lain tavoitteena on hyödyttää erityisesti pieniä yrityksiä, joille työntekijän rekrytoinnin epäonnistuminen aiheuttaa suhteellisesti suurimman liiketoimintariskin. Lakimuutosten vaikutus tuottavuuteen ja sitä kautta talouskasvuun on kuitenkin tutkimuskirjallisuuden valossa epäselvä ja ristiriitainen.

STT:n tietojen mukaan esitykseen ei ole tehty suuria muutoksia arviointineuvoston lausunnon jälkeen, mutta arviointeihin liittyviä kohtia on täsmennetty.

Määräaikaista työsopimusta ei esityksen mukaan saisi tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein. Lakimuutoksilla todetaan kuitenkin voivan olla vaikutuksia esimerkiksi raskaus- ja perhevapaasyrjintään.

Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan esityksen sukupuolivaikutuksia tulisi seurata lain toimeenpanon yhteydessä.

Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät raskaus- ja perhevapaasyrjintätapaukset muodostavat merkittävän osan tasa-arvovaltuutetulle ilmoitetuista syrjintäepäilyistä.

Koska riskit kohdistuvat erityisesti nuoriin naisiin, arviointineuvoston mukaan lain sukupuolivaikutuksia tulisi seurata sen toimeenpanon yhteydessä.

Työsopimuslaissa säädettyä lomautusilmoitusaikaa aiotaan samalla lyhentää 14 päivästä seitsemään päivään, minkä lisäksi työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 50.

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen voi aiheuttaa tietyissä tapauksissa palkansaajille tulonmenetyksiä. Mediaanituloiselle ansiosidonnaiseen työttömyysetuuteen oikeutetulle voisi aiheutua noin 360 euron tulonmenetys.

Ansiosidonnaisen ulkopuolelle jääville mediaanituloisille tulonmenetys olisi noin 650 euroa.