Lukijalta: Työttömyys ja talouden jälkeenjääneisyys on sisäsyntyistä
Nykykasvu ja kannattavuus syntyvät palveluilla ja ihmisen osaamiseen pohjautuvalla arvonlisällä. Näitä Suomi ei osaa arvottaa ja rahoittaa. Esimerkiksi huvi-, tapahtuma- ja taidealoille on syntynyt miljardien vaje, jolle oli lääkitys valtioneuvoston luovan talouden kasvustrategiassa.
Silti Business Finlandin 7.1. käynnistynyt rahoitushaku pakottaa yritykset ja hankkeet yhä ahtautumaan rahoittajan asettamiin raameihin. Rahoittajien tieto saadaan korporaatioista, joilla on valta, mutta ei vastuuta. Se valta on helppo ostaa, sillä itsetunnoton Suomi on aina kumartanut rahaa. Usko vääriin profetioihin pitää myöntää.
Ulkomaiset yritykset saavat tehdä ja rahastaa sen, mitä Suomi ei halua ymmärtää. Alisteinen yritys on helppo pelata ulos ostamalla se alihintaan tai ahdistamalla se konkurssiin. Suomen rakenteet pitää irrottaa monopolien riippuvuuksista.
Työpaikkoja pitää luoda sinne, missä on kysyntää ja missä osaaminen kumuloituu omaksi ekotaloudeksemme. Mitä vähemmän Suomeen tulee palvelujen ja luovan talouden toimintaa, sen helpompi meitä on rahastaa omasta työstämme.
Yhteiskunnan talous-, työvoima-, kulttuuri-, elinkeino- sosiaali-viestintä- ja aluepolitiikan tarpeet kuuluvat valtiolle. Jos pankit ovat irronneet niitä edistävien yritysten rahoitusvastuusta, valtiolla on oltava oikeus, ja jopa velvollisuus luoda sille vastavoima.
Rahoituslaitokset eivät saa määritellä sitä, mihin yritykset voivat investoida. Myös rahoitusalan on kohdattava ja edistettävä tervettä kilpailua.
Pankeissa on kotitalouksien säästöjä 115,7 miljardia euroa 0,8 prosentin korolla. Luova ratkaisu olisi, että valtio takaisi luovan talouden rahaston, joka maksaa prosentin enemmän korkoa. Ostovoima kasvaisi yli miljardilla, ja yritysten rahoitushuolet poistuvat. Kun rahoituksen kohde on työ, riskit katetaan työttömyysmenojen vähentymisellä.
Oma lukunsa on koulutuspanostusten realisoituminen kasvuksi. Tuet ovat yhä tärkeitä jälleenrakentamisessa, mutta niiden tarve pienenee, kun toiminnalle saadaan tukeva rahoituspohja.
Valtaosa Suomen likvideistä varoista kasvattaa ulkomaisia pörssitalouksia. Onko kukaan arvioinut sitä riskiä, jos maailmantalouden mekanismit romahtavat?
Kuulemme päivittäin asiantuntijoiden selityksiä, kuinka ennakoimaton tekijä mursi ennusteet. Markkinoiden paras tietämys on kotimaisilla yrityksillä ja ammattilaisilla. Niitä haluaa tukea Suomen kansa, joten miksi ei valtio? Tämä apu pitää nyt osata ottaa vastaan, sillä lottokansa ei halua lotota elämällään.
Erkki Puumalainen
puheenjohtaja, Suomen Luova Talous ry
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/