"Hallintoleikki" hyvinvointialueiden määrällä saa tyrmäyksen keskustasta
Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Markus Lohi katsoo, ettei hyvinvointialueiden määrän supistamisesta olisi mitään hyötyä tällä hetkellä.
– Keskustan kanta on se, ettei muutaman vuoden jälkeen kannata käynnistää mitään hallintoleikkiä, Lohi sanoo.
21 hyvinvointialuetta aloitti toimintansa vuonna 2023. Keskiviikkona ilmestyneessä, Petteri Orpon (kok.) hallituksen odottamassa väliarvioinnissa tutkijat arvioivat, että 6–11 aluetta voisi olla sopivampi määrä.
Markus Lohi puolestaan sanoo, ettei ole olemassa tutkimustietoa tai näyttöä siitä, että alueiden määrän vähentäminen ratkoisi soten ongelmia.
Lohi toimi viime vaalikaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Nyt hän johtaa eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa.
Ongelmia on soten rahoituksessa, alueiden eriytymisessä ja palveluiden tuottamisessa. Uudistuksen tavoitteena oli painopisteen siirtäminen perustasolle erikoistason palveluista, Lohi muistuttaa.
Hän kertoo kaipaavansa vielä ”aika paljon analyysiä ja tietoa” siitä, mitä vaikutuksia alueiden määrän vähentämisellä olisi.
– En sano, etteikö joitain alueita voisi tulevaisuudessa yhdistää, mutta sen pitää tapahtua faktojen ja analyysin pohjalta. Eli onko siitä hyötyä ja ratkooko se ongelmia?
Lohi kehottaa kääntämään katseet sote-palveluiden uudistamiseen ”hallintohimmelien” sijaan.
– Jotta ei käy niin, että taas lähdetään hallintouudistukseen ja käytetään siihen energiaa – mutta lopputulos on se, että meillä on vähemmän alueita, jotka ovat vaikeammin johdettavissa ja kustannukset vain nousevat. Siinä ei ole mitään järkeä.
Lohen mukaan riskinä olisi myös se, että palkkojen ja tietohallinnon yhdenmukaistamisesta aiheutuvat kustannukset ylittäisivät taloudelliset hyödyt.
– Ja jos palvelutkaan eivät parane, niin mikä järki siinä on?
Tutkijat kiinnittivät raportissaan huomiota siihen, että hyvinvointialueet ovat asukasluvultaan hyvin eri kokoisia.
Jokainen hyvinvointialue kuuluu kuitenkin yhteen viidestä yhteistyöalueesta, joista jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Lohen mukaan tämä poistaa väkimäärään liittyvän ongelman, sillä erikoistason palveluissa voidaan tehdä työnjakoa.
– Ei ikäihmisten hoivassa ja asumispalveluissa esimerkiksi ole etua siitä, että on isompi alue, päinvastoin, hän sanoo.
– Nykyisen lainsäädännön järkevällä käytöllä pystytään kyllä ongelmia ratkomaan. Mutta se vaatii myös valtakunnan tason johtamista, ja se johtaminen on ollut vähän vajavaista, keskustan varapuheenjohtaja arvioi.